REFRRER:path /

Suomi ja EU kiinni Venäjän energiassa

Nord Stream 2/Lännen Media
Nord Streamin kaasuputkistoa on ollut varastoituna Kotkaan.
Suomi on historiallisista ja maantieteellisistä kytkeytynyt harvinaisen vahvasti venäläiseen energiaan. Ensimmäiset ydinvoimalamme olivat perusratkaisuiltaan venäläisiä. Raakaöljystämme ylivoimainen valtaosa on viime vuosinakin tullut Venäjältä. Maakaasumme on tullut putkistoa pitkin täysin Venäjältä. Vasta viime vuosina on tehty satamaterminaaleja nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnille.

Suomi on suhtautunut venäläisen kaasujätin Gaspromin ja sen eurooppalaisten kumppanien Nord Stream -putkiston rakentamiseen Suomenlahdelta Itämerelle ja Saksaan puhtaasti taloudellisena hankkeena ja sen lupia on arvioitu vain ympäristön kestävyyden kannalta. Luvat kakkosvaiheellekin on nyt myönnetty.

Nord Stream -kaasuputkistot johtavat aikanaan siihen, että Venäjä vähentää kaasutoimituksia Eurooppaan Ukrainan putkiston kautta ja sitä kautta Ukrainan kaasunvälityksestä saamat tulot vähenevät. Niinpä Ukraina vastustaa Nord Streamia ja esimerkiksi Virolla on myös vahvasti vastahankainen asenne poliittisista syistä.

Suomen neutraalia linjaa voi puolustaa sillä, että merkittäviä taloudellisia kumppanuuksia Euroopan ja Venäjän välillä kannattaa pitää yllä: tavallaan ne ovat rauhan takeena. Energiahankkeet onkin enimmäkseen jätetty pakotteiden ulkopuolelle: Venäjä on koko EU:n suurin raakaöljyn ja maakaasun tuoja noin 30 prosentin osuudella.

Suomen maltillinen asenne leimaa myös suhtautumista Fennovoiman ydinvoimalaan, jonka toteutumista pelastamaan saksalaisen E.ONin lähdön jälkeen tuli Rosatom Venäjältä korkeimman tason poliittisella päätöksellä. Rosatomin silloinen pääjohtaja Sergei Kirijenko siirtyi marraskuussa 2016 Kremliin presidentti Vladimir Putinin neuvonantajaksi.

Talousuudistajiin luettavan Kirijenkon rooli saattaa jatkossa olla Suomelle arvaamattoman tärkeä. Hän muistaa varmasti, että Suomen valtionyhtiö Fortum pelasti Venäjälle tärkeän Fennovoiman tullessaan sen suomalaiseksi osaomistajaksi.

Venäjän kansallismieliset piirit ovat nimittäin aloittaneet hyökkäyksen Fortumin Venäjän toimintoja vastaan. Fortumin bisnekset Venäjällä paisuivat merkittävästi, kun yhtiö osti E.ONilta liki puolet saksalaisesta Uniperistä. Ekonomisti Mihail Deljagin kumppaneineen vaatii, että Venäjän on pakotettava Fortum myymään Venäjän omistuksensa venäläisille tai maihin, jotka eivät ole mukana Venäjän vastaisissa pakotteissa.

"Taloudellisia kumppanuuksia kannattaa pitää yllä: tavallaan ne ovat rauhan takeena."

Jätä kommentti

  • Tuoreimmat