REFRRER:path /

Työllisyys nousee, mutta EK haluaa hallitukselta lisävauhtia: kannustinloukkuja pois, asumistuen tasoakin rukattaisiin

Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa kehysriiheen valmistavalta hallitukselta vielä 18 muutosta, jotka liiton mielestä parantaisivat työllisyyttä. Tuleva kehysriihi on hallitukselle tämän vaalikauden viimeinen.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toivoisi, että hallitus poistaisi kannustinloukkuja työllistymiseltä.

Markku Uhari

Helsinki

Suomen työllisyysaste pitäisi saada Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mielestä yhä suuremmaksi, ja sen mukaiset ovat liiton terveiset hallitukselle.

EK:n keskiviikkona julkaisemat toiveet hallituksen tuleville kehysneuvotteluille tähtäävät liiton mukaan siihen, että Suomi kirisi työllisyysluvuissa kiinni verrokkimaitaan, kuten Ruotsia.

Nykyistä eduskuntakautta on jäljellä runsaat vuoden päivät, mutta EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan keinoja on yhä käytettävänä työllisyyden nostamiseksi.

– Kannustinloukkujen purkaminen on se keskeinen lääke. Työn tulisi aina olla kannattavampaa kuin se vaihtoehto, Häkämies totesi.


Liitto kuvaakin ehdotuksiaan täsmätoimiksi. Listalla ovat esimerkiksi yhä matalammat päivähoitomaksut ja työntekijän liikkuvuusavustuksen korottaminen 1,5-kertaiseksi.

Toisaalta asumistuen maksimitaso haluttaisiin laskea 70 prosenttiin nykyisestä 80 prosentista. Samalla EK haluaisi, että hakijan työtuloista otettaisiin huomioon 80-prosenttisesti täysmääräisyyden sijaan. Liiton mukaan tämän tarkoitus olisi kannustaa asumistuen saajia työntekoon.

Lisäksi työn verotusta pitäisi keventää, ja työmatkakustannukset pitäisi olla kilometripohjaiset.

EK esittää myös korotusta yrityksille suunnattuihin innovaatioavustuksiin.

Ikääntyvät suomalaiset nostavat kustannuksia

Suomen alati ikääntyvä väestö on EK:n mukaan syy sille, että työllisyyslukuja pitäisi saada jumpattua ylöspäin. Vanheneva väestö tarkoittaa, että esimerkiksi eläke- ja terveyskulut kasvavat, ja työvoimaa pitäisi saada kantamaan nousevia kustannuksia.

Myös Euroopan komissio on maaliskuussa julkaisemassaan maaraportissa esittänyt huolta Suomen työllisyysasteesta.

Häkämies arvioi, että hallituksen tälle vaalikaudelle asettama 72 prosentin työllisyystavoite on realistinen. Tavoitteen pitäisi olla kuitenkin entistä suurempi.

– Silloin, kun puhumme 75:stä, puhumme ensi vaalikaudesta, sanoo Häkämies.

EK:n talouspolitiikan johtaja Penna Urrila arvioi, että Suomen työllisyyttä on nostanut viime vuosien talouden elpyminen.

Hän kuitenkin toteaa, että vaikka nyt talous on kasvanut pirteästi, ei hyvä suhdanne kestä ikuisesti. EK:ssa arvioidaankin julkisen talouden jäävän lähivuosina alijäämäiseksi talouskasvusta huolimatta.

– Emme pääse tästä työllisyyden nostotavoitteesta mihinkään, on hallituksen väri mikä tahansa, sanoo Urrila.

Hän arvioi, että tulevaisuudessa lähivuosina pitäisi tavoitella yli 77 prosentin työllisyyttä. Toisaalta Urrilan mukaan EK:ssa ei ole laskelmaa sille, miten heidän esityksensä vaikuttaisivat.

Neuvottelut huhtikuussa

Hallituksen viimeiset kehysneuvottelut pidetään huhtikuun toisella viikolla. EK:n 18 ehdotuksen lisäksi myös muut etujärjestöt lähettänevät terveisensä valtiovallalle.

Häkämiehen mielestä heidän liittonsa ehdotukset mahtuvat hallituksen viimeisen vuoden kehyksiin, eivätkä ehdotukset ole taannoisen kilpailukykysopimuksen vastaisia.

– Hallituksella on näihin oma vahva mandaattinsa.

Mikä?

Hallituksen kehysneuvottelut

Tämän vaalikauden viimeiset kehysneuvottelut pidetään tänä vuonna 10.–11. huhtikuuta.

Neuvotteluja on kutsuttu perinteisesti myös kehysriiheksi.

Neuvotteluissa käydään läpi ja tarkistetaan sitä, miten hyvin hallitus on pysynyt vaalikauden talousarvioiden sisällä. Samalla tulevalle vuodelle tarkennetaan valtiontalouden kehyksiä, ja neuvotteluissa voi tulla vielä loppukaudelle määrärahaesityksiä.

Kehysneuvottelujen ulkopuolelle on rajattu muun muassa työttömyysturvamenot, valtionvelan korkomenot ja finanssisijoitusten menot.

Kaikkiaan kehysten sisällä on noin 80 prosenttia budjetin määrärahoista.

Lähde: valtiovarainministeriö

Jätä kommentti