REFRRER:path /

Luonto

Luonto-aiheessa kerromme luontoon liittyvistä asioista monipuolisesti. Kainuun luonnonmaisemaa värittävät metsät, vesistöt, vaarat ja suot. Metsistämme löytyy valtava määrä erilaisia luonnonantimia, kuten marjoja, riistaa ja kalaa. Kainuulaiseen luontoon kuuluvat oleellisesti myös suurpedot.

« »

Usean ihmisen kuolema samasta salamasta nykyään erittäin harvinaista

Elokuun ensimmäisinä päivinä on salamoinut enemmän kuin koko heinäkuussa.

Juhani Karvonen
Salaman iskuun ei hetikään aina kuole, mutta ukkosella on silti viisainta pitää varansa. Esimerkiksi korkean puun alle ei kannata mennä sadetta pitämään, sillä jos salama iskee puuhun, se todennäköisesti hyppää puusta ihmiseen. ja se voi koitua kohtalokkaaksi.

STT, Lassi Lapintie, Liisa Ovaska

Salamanisku tappaa nykyajan Suomessa vain harvoin, ja vielä harvinaisempaa on useamman ihmisen kuolema samasta salamasta. Ilmatieteen laitoksen mukaan salamaniskuun kuolee suomalainen keskimäärin joka toinen vuosi.

Poliisi epäilee salaman tappaneen perjantaina kaksi miestä Juuassa Pohjois-Karjalassa. Puuhun iskeneen salaman sähkövirran arvellaan levinneen uhreihin kostean maaperän kautta.

Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Antti Mäkelän mukaan nykyajan Suomessa on erittäin harvinaista, että salama tappaisi useamman ihmisen kerralla. Ennen vanhaan tämäntyyppiset onnettomuudet olivat arkipäiväisempiä.

– Vuosikymmeniä sitten rakennusten maadoitus oli huonompi. Vielä 50-60-luvuilla Suomessa oli tavallista, että salamaan kuoli kymmenen ihmistä vuodessa, Mäkelä sanoo.

Ennen vanhaan salama saattoi tappaa kertaheitolla useita ihmisiä rakennuksen sisällä, ukkostutkija kertoo. Tyypillisessä onnettomuudessa salamanisku saattoi esimerkiksi tappaa kerralla useampia latoon rajuilmalta suojautuneita peltotyöläisiä.

Kahden päivän aikana lähes 50 000 salamaa

Elokuun alku on ollut kesän voimakkaimpien ukonilmojen aikaa. Maasalama iski Ilmatieteen laitoksen mukaan viime torstaina yhteensä noin 27 000 kertaa ja perjantainakin 22 000 kertaa. Näin voimakkaita ukkospäiviä ei joka kesänä Suomessa nähdä, Mäkelä kertoo.

– Yli 20 000 salamaniskun päiviä esiintyy joka toinen vuosi. Yli 10 000 salamaa päivässä on jo todella runsas, ja 20 000 raja rikotaan vain silloin tällöin. Voi siis sanoa, että nämä olivat aika merkittäviä ukkospäiviä, ukkostutkija arvioi.

Salamoinnin määrä ja ukkosten voimakkuus vaihtelevat Suomessa suuresti vuodesta toiseen. Ilmastonmuutos ei tutkijan mukaan ole vielä aiheuttanut selkeätä muutosta ukkosiin, mutta tulevaisuudessa senkin vaikutus voi näkyä.

– Ilmastonmuutos ei välttämättä lisää salamoiden määrää, mutta se voi lisätä voimakkaiden ukkosmyrskyjen määrää, Mäkelä sanoo.

Useimmat uhrit selviävät

Ihmiseen osuva salamanisku ei tiedä varmaa kuolemaa. Todennäköisyys kuolla iskusta on noin 20-30 prosenttia, eli useampi kuin kaksi kolmesta salaman iskemästä selviää. Paras tapa suojautua salamaniskulta on hakeutua sisätiloihin tai sulkeutua autoon. Metsässä ei tule istua suoraan puun alla, vaikka sateensuojaa kaipaisikin.

– Salama tappaa perinteisesti ihmisen, joka on sateelta suojassa puun alla. Jos juuri siihen puuhun iskee salama, sen virta käytännössä aina hyppää ihmiseen, koska me johdamme sähköä paremmin kuin se puu.

Salamanisku aiheuttaa samoja oireita kuin muutkin sähköiskut. Iskun kohteeksi joutunut ihminen voi saada palovammoja sekä lihaskouristuksia. Isku voi myös pysäyttää sydämen ja hengityksen.

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »