REFRRER:path /

Eduskuntavaalit 2019

Kaikki tarpeellinen tieto vuoden 2019 eduskuntavaaleista. Vaalipäivä on sunnuntai 14.4.2019. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 3.–9.4.2019 ja ulkomailla 3.–6.4.2019.
Eduskuntavaaleissa 2019 valitaan 200 kansanedustajaa ja siinä saavat äänestää kaikki äänioikeutetut, eli viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset.

« »

Vaalikausi päättyy virallisesti keskiviikkona – Sipilän sampo takoi kasvua ja työtä, mutta loppu huipentui tussahdukseen

Historia toistaa taas kerran itseään. Kansansuosio on hupenevaa kauppatavaraa - yksikin heikennys etuuksiin saa äänestäjän toisiin aatoksiin, muistuttaa Lännen Median politiikan toimittaja Anita Simola Näkökulma-kirjoituksessaan.

Poliittinen keskustelukulttuuri on muuttunut. Useat eduskunnan jättäneistä kansanedustajista ovat todenneet, että tahallisia väärinymmärtämisiä on paljon.

Anita Simola

Keskustan teltoilla käy hurmoshenkinen kuhina.

– Tehkää nyt jotakin, että saadaan Suomi raiteilleen, kuuluu huolestunut kommentti.

Vaaliteltta ja lausahdus eivät ole tältä keväältä, vaan vuodelta 2015. Suomi oli ajelehtimassa konkurssikypsänä holhoukseen ja keskustan puheenjohtajasta Juha Sipilästä odotettiin ihmetekoihin yltävää parantajaa.

Vaalikauden alussa pääministeri Sipilälle kiikutettiin madonluvut Suomen tilasta. Aluksi oli puhuttu kolmen miljardin euron säästöistä, mutta rahaministeriön paperipino kasvoi, ja potti yli kaksinkertaistui. Alkoi hillitön säästöohjelman rustaus.

Osansa sai itse kukin. Koulutuksesta leikattiin satoja miljoonia euroja, hallitus toteutti parjatun kilpailukykysopimuksen ja monenlaista pienempää sälää sisältyi pakettiin. Työttömille räätälöitiin aktiivimalli.

Kylmä kyyti tuotti tulosta. Maassa on 140 000 työllistä enemmän kuin kauden alussa. Työllisyysaste on kohonnut yli neljä prosenttiyksikköä, 72 prosenttiin. Kaikkea ei voi laskea hallituksen laariin, sillä osaksi kasvu on seurausta korkeasuhdanteesta.

Vaalikauden alku oli muutoin mannaa. Hallitus aloitti terhakasti normien purkutalkoot. Kauppojen aukioloajat vapautuivat. Myöhemmin väännettiin uutta alkoholilakia. Sekin tuotti tulosta. Kaupat saivat lonkeronsa ja vahvat oluensa.

Arkea helpottavat uudistukset jäivät jalkoihin, kun kansa alkoi napista lomarahaleikkauksista. Kiky toi työtä, mutta söi hallituksen kannatusta.

Oppositio pommitti eriarvoistumiskierteen jatkuvuudesta. Moni koki, että säästölistan maksumiehiksi joutuivat palkansaajien lisäksi työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset. Kokemus on näyttänyt, että ei tarvita kuin yksi omaa kukkaroa kurittava uudistus, niin harmittaa. Se on voinut olla vaikkapa 50 euron alkuomavastuu lääkkeille.

Aaltoliike on varsin tuttua. Hallitusvastuu painaa ja oppositiosta noustaan. Tosin yksi asia on erilainen kuin ennen. Poliittinen keskustelukulttuuri tuntuu muuttuneen aika lailla. Useat eduskunnan jättäneistä edustajista ovat todenneet, että politiikan hoidosta on tullut tempoilevaa. Tahallisia väärinymmärtämisiä on paljon. Sosiaalinen media laulaa lujempaa kuin koskaan ennen.

Asioita ruoditaan entistä useammin muualla kuin eduskunnan salissa. Pikaoikeudenkäynnit facebookissa ovat tätä päivää.

Suurimpien kaupunkien johtajat puskevat poliitikkojen tonteille. Demokratian kultamaassa ei ehkä ole totuttu tällaiseen menoon.

Liikenteen uusjakoa yritettiin vaalikaudella tosissaan. Aika ei ollut kypsä liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) hurjimmille avauksille. Hankkeeseen liittyi liikenneverkkoyhtiö ja autoilun verotuksen rajut muutokset. Sen seurauksena autokauppa uhkasi mennä sekaisin ja hanke pysäytettiin.

Sen sijaan liikennekaaresta toteutui taksiuudistus. Osa tykkää, osa ei. Kela-taksien tilaus on edelleen monissa maakunnissa yhtä kompurointia.

Kun liikenne saatiin rauhoitettua, alkoi pörinä postista. Kirjelähetysten määrä jatkoi laskuaan, joten jotain oli tehtävä.

Kirjeiden jakelua alettiin harventaa. Päätöstä päiviteltiin, mutta kaikkeen tottuu. Ei ole niin väliä, vaikka laskuja ei joka päivä jaettaisikaan.

Puolustusrintamalla tapahtui. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) toteutti useita, valmiutta lisääviä uudistuksia. Puolustusselonteko sai sinetin. Uusista hävittäjistä lähtivät tarjouspyynnöt. Vaalikauden loppumetreillä alkoi keskustelu siitä, montako hävittäjää Suomi tarvitsee. Vaalien lähestyessä yksi jos toinen on alkanut kyseenalaistaa 64 koneen kaupan. Nyt korostetaan suorituskykyä, eli saadaanko sama kyky vähemmällä konemäärällä.

Viime syksynä Suomi heräteltiin ilmastonmuutokseen. Alkoi sekava keskustelu hakkuiden määrästä. Siinä otsikoihin nousivat etenkin sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen vaihtuvat kommentit.

Keskusta löi pöytään tutkimustuloksia peltojen ja metsien tehosta toimia hiilinieluina. Uusista metsitysohjelmista puhuttiin.

Loppukaudesta poliittista kenttää puhuttivat Oulun raiskaustapaukset. Ulkomaalaistaustaisten miesten epäiltiin hyväksikäyttäneen ja raiskanneen ala-ikäisiä lapsia. Järkyttävät tapaukset taisivat sataa suoraan perussuomalaisten kannatukseen.

Kun ilmastoahdistus ja raiskaustapaukset hellittivät, alkoi kapina vanhustenhoidosta. Yksityisten hoivakotien räikeät epäkohdat nousivat sopivasti esille vaalien lähestyessä. Alkuvuonna saatiin seurata takinkääntäjiä hoitajamitoituksessa.

Koko vaalikauden aikana punaisena lankana kulki sote-uudistus. Jos sen vaiheita alkaisi perata, tarvittaisiin palstatilaa usean sivun verran. Summa summarum, uudistus kaatui, vaikka kevättalvella moni uskoi kovan onnen uudistuksen yltävän maaliin.

Vaalikausi päättyy virallisesti keskiviikkona, mutta käytännössä lappu pantiin luukulle maaliskuun alussa, kun Sipilä näki, että sote- ja maakuntauudistus ei valmistu. Edessä oli iso tussahdus, kun hallitus jätti eroilmoituksensa ja jatkoi toimitusministeristönä.

Tästä käänteestä Sipilää on moitittu rajusti. Moni näki liikkeen vaaliteknisenä siirtona. Osa on sitä mieltä, että pääministeri teki niin kuin lupasi. Onhan hän useasti toistanut tulos tai ulos -lausetta.

Vaikka vaalikauden aikana on tehtailtu kolmisensataa uudistusta, on sote ollut se tärkein. Sen kaatuminen on iso epäonnistuminen.

Kun hallitus erosi, niin moni asia jäi tekemättä. Nimitykset pantiin jäihin. Muun muassa puolustusvoimien uusi komentaja jäi nimittämättä.

Sen sijaan eduskunnassa saatiin vietyä läpi monimutkainen vyyhti tiedustelulakeja sekä yksimielinen esitys siitä, että kansanedustajien anteliaat sopeutumiseläkkeet jäävät historiaan. Se nyt ainakin on uudistus, jota voi muistella hyvällä.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »