REFRRER:path /

Eduskuntavaalit 2019

Kaikki tarpeellinen tieto vuoden 2019 eduskuntavaaleista. Vaalipäivä on sunnuntai 14.4.2019. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 3.–9.4.2019 ja ulkomailla 3.–6.4.2019.
Eduskuntavaaleissa 2019 valitaan 200 kansanedustajaa ja siinä saavat äänestää kaikki äänioikeutetut, eli viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset.

« »

Valtaosa lain väärälle puolelle eksyneistä sai suomalaisilta nihkeästi tukea – Läpi menneillä ehdollisia tuomioita tai sakkoja

Suomalaiset ovat nyt kertoneet, minkälaista taustaa tahtovat kansanedustajiltaan. Uudessa eduskunnassa ei istu ainuttakaan rikoksista ehdottomaan vankeuteen lähivuosina tuomittua edustajaa. Ehdollinen vankeustuomio lähivuosilta on taustallaan yhdellä ehdokkaalla. Seitsemän on saanut sakkoja.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on ainoa eduskunnassa, jolla on ehdollinen vankeustuomio lähivuosilta. Tuomio tuli kuusi vuotta sitten Nuorisosäätiö-sotkuista.

Jussi Orell

Rebekka Härkönen

Tampere

Kaikki rikoksista ehdottomiin vankeusrangaistuksiin tuomitut ehdokkaat jäivät ilman edustajapaikkaa uudessa eduskunnassa. Ehdollisiin vankeusrangaistuksiin tuomituista ehdokkaista läpi pääsi yksi ehdokas ja rikoksista sakkorangaistuksen saaneista seitsemän ehdokasta.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen oli vaaleissa puolueensa toiseksi suurin ääniharava. Hänen viiden kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus on kuuden vuoden takaa.

Tuomio liittyy tapaukseen, jossa oikeus katsoi Nuorisosäätiön antaneen sääntöjensä vastaisesti vaalitukea vuosina 1998-2009. Kaikkonen toimi tuolloin säätiön hallituksen puheenjohtajana.

Läpi päässeistä ehdokkaista seuraavaksi ankarimpaan rangaistukseen eli 80 päiväsakkoon on tuomittu perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen. Vuonna 2019 annettu tuomio tuli tuolloisen kansanedustajakollegan pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta.

Vaalien ylivoimaisella äänikuninkaalla, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho puolestaan sai seitsemän vuotta sitten 50 päiväsakkoa blogikirjoittelustaan, jonka oikeus katsoi uskonrauhan rikkomiseksi ja kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan.

Saman verran päiväsakkoja sai samoista rikoksista kolme vuotta sitten myös perussuomalaisten uusi kansanedustaja Sebastian Tynkkynen.

Niin ikään perussuomalaisten uudet kansanedustajat Jukka Mäkynen ja Ano Turtiainen ovat saaneet sakkotuomiot rikoksista. Mäkynen sai 50 päiväsakkoa pahoinpitelystä vuonna 2017 ja Turtiainen samana vuonna saman verran sakkoja julkisesta kiihottamisesta rikokseen.

Edellä mainittujen lisäksi uudessa Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Antti Rinne sai vuonna 2018 työriitojen sovittelusta annetun lain rikkomisesta 20 päiväsakkoa. Uutena eduskunnassa istuu vielä perussuomalaisten Jussi Wihonen, joka tuomittiin viisi vuotta sitten liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 12 päiväsakkoon.

Loput jäivät ulkopuolelle

Kevään eduskuntavaaleissa oli ehdolla yhteensä 126 rikoksista lähivuosina tuomittua ehdokasta. Tieto perustuu Iltalehden huhtikuun alussa julkaisemaan selvitykseen. Mukaan on poimittu lisäksi Halla-ahon tuomio.

Rikokseen tuomituista 118 jäi nuolemaan näppejään pylvästalon ulkopuolelle.

Ehdokkaista viisi oli saanut ehdottoman vankeustuomion ja peräti 31 ehdollisen vankeustuomion. Loput oli tuomittu sakkoihin.

Vaalien rankin rikoshistoria on Suomen Kansa ensin -puolueen Samu Salomaalla, joka on tuomittu peräti viisi kertaa ehdottomaan vankeuteen. Pisimmän tuomion eli kolme ja puoli vuotta vankeutta Salomaa sai vuonna 2012 tapon yrityksestä ja laittomasta uhkauksesta.

Uudenmaan vaalipiiristä tulevan Salomaan äänisaalis jäi 80 ääneen.

Vuoden ja 10 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen lokakuussa 2018 saanut Ilja Janitskin oli Paavo Väyrysen seitsemän tähden liikkeen ehdokkaana Helsingissä. Huolimatta Venäjä-mielisellä Mitä Vittua -sivustollaan käymästään ahkerasta vaalikampanjoinnista, Janitskin keräsi kannattajiltaan vain 384 ääntä.

Janitskin sai tuomionsa useista eri rikoksista, joista vakavimmaksi oikeus katsoi Ylen toimittaja Jessikka Aroon kohdistuneen pitkäkestoisen rikoskokonaisuuden.

Surkein saalis kaksi ääntä

Muita ehdottomiin vankeusrangaistukseen tuomittuja ehdokkaita olivat liberaalipuolueen Juhani Kähärä, jonka tuomio tuli vuonna 2015 asepalveluksesta kieltäytymisestä. Kähärä oli ehdolla Uudenmaan vaalipiirissä ja hän keräsi 168 ääntä.

Liberaalipuolueen Timo Salola sai niin ikään ehdotonta vuonna 2016 siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Salola oli ehdolla Savo-Karjalan vaalipiirissä ja hänen äänisaalinsa oli 2014.

Ehdolla oli myös seitsemän tähden liikkeen Jukka Malminen, joka sai vuonna 2013 ehdotonta kahdesta pahoinpitelystä, törkeästä rattijuopumuksesta ja ajokortitta ajamisesta. Pirkanmaalta tulevan Malmisen äänisaalis oli 46.

Varsinais-Suomen alueella ehdolla ollut itsenäisyyspuolueen Jarmo Vikman keräsi vain kaksi ääntä. Vikman tuomittiin vuonna 2015 törkeästä kirjanpitorikoksesta ehdottomaan vankeuteen.

Oululainen kaupunginvaltuutettu Junes Lokka on kerännyt useita päiväsakkotuomioita lähivuosien aikana. Tuomiot ovat tulleet huumausaineista, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja yksityiselämän suojaa loukkaavan tiedon levittämisestä.

Syyttäjä nosti huhtikuun alussa uusia syytteitä Lokkaa vastaan muun muassa kunnianloukkauksista ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Asyl-ryhmän nimellä kansanedustajaehdokkaaksi asettautunut Lokka keräsi Oulussa 469 ääntä.

Suomen kansa ensin -puolueen puheenjohtaja Marco de Wit sai vuonna 2015 ehdollista vankeutta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja vuonna 2018 päiväsakkoja haitanteosta virkamiehelle. Ärhäkästi kampanjoinut keräsi vaaleissa 316 ääntä. De Witin vaalipiiri oli Uusimaa.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »