REFRRER:path /

Valtio tukee työttömän työnhakua 700 eurolla – tuki suuntautuu yllättäviin paikkoihin Suomessa

Liikkuvuusavustusta hakevat erityisesti nuoret.

Määrällisesti eniten liikkuvuusavustusta hakevia oli viime vuonna eteläisestä Suomesta, mutta väkilukuun suhteutettuna sitä hakivat eniten Lapissa asuvat.

Jaana Mattila

Viime vuonna Kelan asiakkaista liikkuvuusavustusta hakivat eniten Uudellamaalla (242 hakijaa) ja toiseksi eniten Varsinais-Suomessa asuvat (180).

Väkilukuun suhteutettuna tuen saajia oli kuitenkin eniten Lapissa (71) sekä Varsinais-Suomessa.

Liikkuvuusavustuksen tarkoituksena on kannustaa työtöntä ottamaan työtä vastaan pitkän matkan päästä ja korvata työn vastaanottamisesta koituvia työmatka- ja muuttokuluja.

Liikkuvuusavustusta maksetaan peruspäivärahan verran eli 32,40 euroa päivässä. Kuukaudessa se tekee bruttona noin 700 euroa.


Kuinka hyvin se kattaa matkakulut?

– Sen on tarkoitus kattaa matkakuluja työssäkäyntialueen ulkopuolella tai muuttokuluja, jos henkilö muuttaa työn perässä. Varmaan tapauskohtaisesti riippuu, millaisia kuluja tosiasiassa tulee, mutta kyllä se jonkinlainen apu on, toteaa Kelan juristi Antti Ristimäki.

Palkkatulot tai muut etuudet eivät sitä vähennä.

Uudenkaupungin autotehdas vaikuttanut

Lapissa avustuksen suosio selittynee sillä, että työpaikkoja täytyy oikeasti hakea kotipaikkakuntaa kauempaa. Varsinais-Suomen luvuissa näkyy todennäköisesti Uudenkaupungin autotehtaan vaikutus ja ehkä myös pääkaupungin imu.

Pohjalaismaakunnissa avustusta on hakenut 10–15 henkilöä per maakunta. Työtä ei ole tarvetta hakea kotiseutua kauempaa, koska sitä on hyvin tarjolla omassa maakunnassa.

Uudellamaalla hakijoita on määrällisesti eniten, koska siellä asuu eniten ihmisiä. Väkilukuun suhteutettuna liikkuvuusavustuksen suosio ei ole kuitenkaan suurta, kuten ei Pirkanmaallakaan (83).

Ristimäki arvioi, että etuuden työmatka-aikavaatimus täyttyy aika nopeasti, jos käy esimerkiksi Helsingissä töissä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.

Kokopäivätyössä edestakaisen työmatkan täytyy kestää keskimäärin kolme tuntia päivässä ja osa-aikatöissä kaksi tuntia.

– Pääkaupunkiseudulla suhteellisen lyhyt maantieteellinen etäisyys riittää, että se tulee täyteen.

FAKTA

Liikkuvuusavustus

Liikkuvuusavustuksen tavoitteena on kannustaa työttömiä työnhakijoita vastaanottamaan työtarjouksia myös oman työssäkäyntialueensa ulkopuolelta.

Avustus on tarkoitettu tueksi työmatkaan tai kuluihin, jotka aiheutuvat muuttamisesta lähemmäs työpaikkaa.

Liikkuvuusavustuksen ehtona on vähintään kahden kuukauden mittainen työsuhde.

Työttömällä on oikeus liikkuvuusavustukseen, jos hän vastaanottaa kokoaikatyön, jonka edestakainen työmatka on keskimäärin kolme tuntia tai osa-aikatyön, jonka edestakainen työmatka on keskimäärin kaksi tuntia. Matka-aika lasketaan nopeimman käytössä olevan liikennevälineen mukaan.

Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen eli noin 700 euroa kuukaudessa, ja se on veronalaista tuloa. Sitä maksavat Kela ja työttömyyskassat.

Kommentit

Vanhimmat ensin | Uusimmat ensin
Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla
  • Nimetön 18.1.2018 15:39

    Mistä nuo tietää jos työpaikka on helsingissä ja asuu lapissa, tekee työt tietokoneella, skannaa paperit sun muut mitä vain tarvii?

    Jos väittää käyvänsä helsingin toimipisteessä, saa 700e/kk ylim. ?

    Tekee etänä kuitenkin. No voihan selittää laitekuluilla.

    Vastaa | Ilmoita asiaton kommentti
  • Nimetön 6.1.2018 11:22

    Työttömyyskorvaus on nykyään parempi kuin tavallinen kansaneläke, joten ei kai sitä kukaan töihin lähde.

    Vastaa | Ilmoita asiaton kommentti
    • Nimetön 6.1.2018 13:50

      Kelanraha on veron jälkeen 20% 518e/kk.Sillä elellään.

      Vastaa | Ilmoita asiaton kommentti
  • Nimetön 6.1.2018 11:03

    Saavathan ainakin puolustusvoimien työntekijät tukea pakkosiirtoihin. Kahden vuoden ajan päivärahaa ( 22 €/pv). Ilmaisia matkoja kotipaikkakunnalle. Tutustumismatkoja ennen työn alkua uudelle paikkakunnalle ja työn päättymisen jälkeen. Voisi esim. veroilla tukea työsskäyvää ulkopaikkakunnalla. Kansanedustajista ei tässä yhteydessä kannata edes puhua.

    Vastaa | Ilmoita asiaton kommentti
  • Nimetön 6.1.2018 08:06

    1900-luvun alussa muutettiin Amerikkaan. Ei ollut kielitaitoa. Ei maksettu liikkuvuusavustuksia. Hyvin pärjättiin. Jotkut lähettivät rahaa kotiin tai palasivat rahojen kanssa.
    1960-1970 -luvuilla muutettiin Ruotsiin. Ei ollut kielitaitoa. Ei maksettu liikkuvuusavustuksia. Hyvin pärjättiin. Lomilla tultiin kotomaahan näyttämään uusia autoja.

    Nyt on vaikeaa lähteä työn perässä maan sisällä jopa eri murrealueelle. Ovatko virkeimmät lähteneet ja tänne jäänyt vain degeneroitunut porukka?

    Vastaa | Ilmoita asiaton kommentti
    • Nimetön 12.1.2018 12:35

      Jassoo, että sinun mielestä työttömien pitäisi vieläkin muuttaa ulkomaille töitten perässä, niin kuin ennen, kun omassa maassa ei löytynyt työtä eikä apua. En pidä neuvoasi viisaana ratkaisuna, koska ei täällä ole liikaa asutusta vieläkään ja kyllä meidän velvollisuus on pitää huoli omista kansalaisistamme. Lähtijöitä on ollut jo liian paljon.

      Vastaa | Ilmoita asiaton kommentti
    • Nimetön 12.1.2018 18:41

      Nuoret ja kielitaitoiset – ja joskus vähän vanhemmatkin sellaiset – lähtevät joka tapauksessa ulkomaille. Tulevaisuudessa lähtijöitä on varmaan enemmänkin. Ja hyvä niin.

      Liikkuvuusavustus sinällään voi olla kannustin, mutta tärkeämpää mielestäni olisi, että lapsettomat avoliittolaisetkin luettaisiin perheellisiksi ja siksi heistä toista muualle töihin lähtijää tuettaisiin työasunto- ja matkakuluvähennyksin verotuksessa.

      Vastaa | Ilmoita asiaton kommentti

Jätä kommentti