REFRRER:path /

Kolumni: Aino-triptyykki onkin jo ehtinyt huolestuttaa

Seppo Turunen

Sanookohan kukaan enää suuren hämmennyksen vallassa näin: Tsiisus!

Nyt siihen on nimittäin aihetta, sillä jotkut ihmiset ovat vihdoinkin huomanneet, millaista tapainturmelusta ja huonon käytöksen esimerkkiä Kansallisgalleriamme levittää, kun antaa Akseli Gallén-Kallelan roikuttaa vuodesta toiseen Aino-triptyykkiään seinällään.

Siinähän vanha mies tavoittelee nuorta naista, joka on vielä alasti, vaikka on menossa uimaan!

Sitä paitsi jos tarkkoja ollaan, Gallén-Kallela on pakottanut Mary-nuorikkonsa malliksi vettä pärskyttämään, että Rimmin Uljaska pääsisi tavoittelemaan häntä Väinämöisen hahmossa veneestään.


Eihän tällaista voi sallia. Harmi, kun emme voi repiä Uljaskaa kostoksi parrasta.

Eikähän tämä ole ainoa epäilyttävä taideteos edes Kansallisgallerian kokoelmissa. Ajatelkaa nyt. Vielä joitakin vuosia sitten kajaanilaisessa yksityiskodissa majaili kokonainen ja ehdottomasti moraalille vaarallinen Tapani Raittilan Kylpijät-sarja! Samaan kokoelmaan oli toki eksynyt myös saman taiteilijan kuvia alastomista pojista.

Onneksi lehtori Tuomo Seppo ehti lahjoittaa rappiotaiteensa Ateneumiin ennen kuin hänen omakin maineensa olisi mennyt.

Kuopion Veljmies-patsaalle olisi saatava ainakin viikunanlehti niiden eteen, jos niitä ei voida kokonaan poistaa. Ja sama käsittely Manneken pisille!

Mutta aivan aikuisten oikeasti: onko mitään tolkkua siinä, että jotkut ovat ihan vakavissaan vaatineet Aino-triptyykin poistamista sillä perusteella, että se kuvaa törkeää ahdistelijaa ja alastonta Ainoa?

Kansallisgallerian johtaja Susanna Pettersson kertoo, että muutkin ahdisteluun, seksuaalisuuteen ja alaikäisten alastomuuteen liittyvät aiheet ovat viime aikoina kuumentaneet museoissa kävijöitä.

Ymmärrän, mutten jaksa hyväksyä.

Sitä paitsi Aino ei ole ensimmäistä kertaa Uljaskaa karussa. Teosta on ehditty moittia jo vuosikymmenet sitten sovinistiseksi ja jopa kansallissosialistiseksi, kun sen suurissa kehyksissä on hakaristejä.

Just joo. Natsithan ne siellä mekastavat triptyykin kehyksissä valmiiksi jo vuonna 1891.

Pettersson kirjoittaa, kuinka tämän hetken olennaisin kysymys on suhteellisuudentajun ja historiatietoisuuden säilyttäminen.

Olen täsmälleen samaa mieltä Petterssonin kanssa siitä, että keskustella pitää ja kysymyksiä esittää, mutta miten sovellat tämän ajan näkemyksiä takautuvasti omasta ajastaan kertoviin teoksiin?

Natsit tyhjensivät niin Saksan kuin valloittamiensa maiden taidemuseoita ja gallerioita rappiotaiteeksi kutsumistaan teoksista. Sen verran niitä kuitenkin säilyi ja natsitkin niitä piilottivat, että jopa Vexi Salmelle on kertynyt niistä edustava kokoelma.

Kajaanissa pääsemme tutustumaan saksalaisen ekspressionismin helmiin ensi kesänä.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti