REFRRER:path /

Kolumni: Presidenttiehdokkaista ja tykkylumesta

Seppo Turunen

Vastaa nopeasti alla olevaan ongelmaan.

Maila ja pallo maksavat yhteensä 1,10 euroa. Maila maksaa euron enemmän kuin pallo. Paljonko pallo maksaa?

Niinpä. Väärin meni. Pallo ei maksa 10 senttiä, vaan viisi.

Esimerkki on palkitun psykologin Daniel Kahnemanin, ja tällä esimerkillään hän kuvailee, miten ajattelussamme on kaksi erilaista järjestelmää, nopea ja hidas.

Kirjassaan Ajattelu, nopeasti ja hitaasti Kahneman jakaa ajattelumme kahteen järjestelmään, joista automaattisesti toimiva järjestelmä 1 on nopea ja ponnistusta vaativa järjestelmä 2 hidas. Ykkösesi vastasi 10 senttiä, kun kakkonen olisi ohjannut oikeaan.

Ihminen tarvitsee ehdottomasti molempia, eikä Kahneman vertaile järjestelmien hyvyyttä toisiinsa, mutta ykkösen liiallisen käytön vaaroista hän kyllä varoittaa.

Otetaanpa esimerkiksi presidenttiehdokkaat, joista paraikaa valitsemme parasta, näin väitän, pelkästään ykkösen perusteella.

Presidenttiehdokas Sauli Niinistö on niin sopiva presidentiksi, koska hän on sellainen jo valmiiksi, hänestä on tulossa isä vanhoilla päivillään, hänellä on oikeasti viehättävä puoliso ja persoonallinen koira, jolla on pääsy tasavallan kaikkein pyhimpään.

Siispä: kuinka hyvin olet oikeasti perillä ehdokkaasi poliittisesta linjasta? Aivan. Siihen tutustumiseen tarvitsisit järjestelmä kakkosta.

Käännetäänpä asetelma ja otetaan esimerkiksi Paavo Väyrynen. Häntä sanotaan taitavaksi poliitikoksi, joka pärjää väittelyssä kuin väittelyssä, ja niinhän se onkin, mutta mihin Väyrysen menestys perustuu? Siihen, että hän kääntää järjestelmä kakkoseen menevän puheen ykköstason nopeaksi ajatteluksi.

Hyvä esimerkki tästä oli TV1:n presidenttitentti, jonka puheosiossa Niinistön haukkumisesta itsekin tarpeekseen saanut mies alkoi yhtäkkiä kaupata Vuokko-mukejaan ja kirjojaan. Asiaa hänellä ei ollut.

Lähempiäkin esimerkkejä löytyy.

Kun Kainuun pelastuslaitoksen johtaja julistaa viikonvaihteen tykkylumikatastrofin jälkeen, että nappiin meni, niin kakkosjärjestelmällä ajatteleva kysyy kohtapuoliin, että mikä siinä nyt niin nappiin meni.

Nappiin olisi mennyt, jos sähköt olisivat pysyneet päällä, lehmät olisi saatu lypsetyiksi ilman aggregaatteja, eikä ihmisten olisi tarvinnut huolehtia pakasteidensa kunnosta eikä maalla asuvien tuttujen hengissä pysymisestä.

Itse asiassa ainoat, joiden toiminta meni nappiin, olivat taajaan haukuttu Loiste Oy ja henkeään kaupalla metsissä rämpineet asentajat. Tykkylumen tunteva Loiste on yrittänyt rakentaa turvallisempaa verkkoa, vaan ei aivan ehtinyt.

Vielä hölmömpää on puhua kainuulaisten ikiomista geeneistä, jotka koituivat pulassa olleiden pelastukseksi.

Että kun inframme ei ole kunnossa, niin onneksi meillä on sentään geenit.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti