REFRRER:path /

Presidentti Kekkonen oli sairaanakin itsepäinen ja salaileva

Uusi kirja paljastaa ennen julkaisematonta tietoa Kekkosen viimeisistä vallan vuosista ja sairaudesta.

Antti Kärkkäinen
Maarit Tyrkön (nyk. Huovinen) kirja Presidentti ja toimittaja tuo julki ennen kuulemattomia asioita presidentti Urho Kekkosesta, joka oli Tyrkön mukaan itsepäinen ja salaileva vielä sairaanakin. Kuvassa Kekkonen Kainuun-vierailulla kesäkuussa 1975.

STT, Jecaterina Mantsinen

Presidentti Urho Kekkonen valmistautui jättämään presidentin tehtävät keväällä 1981. Hän ei ollut tuolloin vielä dementoitunut, kuten on annettu ymmärtää.

Asiat tulevat ilmi keskiviikkona julkaistusta Maarit Tyrkön Presidentti ja toimittaja -muistelmateoksesta. Tyrkkö (nyk. Huovinen) oli Kekkosen luottotoimittaja ja kuului tämän lähipiiriin.

Presidentistä yksityishenkilönä kertova kirja paljastaa ennen julkaisematonta tietoa Kekkosen viimeisistä vallan vuosista sekä sairaudesta. Kirjan viimeinen luku perustuu Tyrkön ja presidentin neurologin Erkki Kivalon keskusteluun sekä Kivalon muistelmista julkaisematta jätettyyn kohtaan.

– Kun kävin UKK:n luona huhtikuun 1981 lopulla, hän sanoi jättävänsä presidentin tehtävät syyskuussa 1981, Kivalo kertoo.


Hän lisää myöhemmin, että vielä kesän kynnykselläkään 1981 Kekkonen ei ollut dementoitunut.

Kesän lopulle ajoittunut Islannin matka epäonnistui kuitenkin täysin. Presidentti oli pyytänyt Kivalon luokseen matkan jälkeen ja sanonut vain vilustuneensa ja kärsivänsä unettomuudesta.

Myöhemmin Kivalo kuuli, että jo menomatkalla presidentti oli ihmetellyt, mihin oltiin matkalla ja keitä oli mukana. Presidentti kärsi verisuoniperäisestä muistisairaudesta.

Kekkosen elämäkertatutkimuksen kirjoittaneen professori Juhani Suomen mukaan Kekkonen lähti Islannin-matkalle lääkäriensä vastustuksesta huolimatta.

– Painevaihtelut tekivät sen, mitä lääkärit pelkäsivät. Sairaus paheni, Suomi sanoo STT:lle.

Kohtauksia ehkä jo 70-luvun alussa

Kivaloa pyydettiin presidentin viralliseksi lääkäriksi ensimmäisen kerran Neuvostoliiton-matkalle 1976. Presidentiltä saamansa kirjeen perusteella presidentillä oli ajatus, ”että hän tarvitsi tukea, ei vain sydänlääkäriltä, vaan myös päälääkäriltä”, Kivalo kertoo kirjassa.

– Mutta ei hän sitä erikseen maininnut, Kivalo sanoo.

Matkan aikana Kekkonen sai kohtauksen, joka Kivalon mukaan on tyypillistä verisuonien kalkkeutumiselle. Seurue yöpyi mökissä, ja presidentti oli tullut keskellä yötä yläkerrasta alas yöpuku päällä. Kivalo kuvailee, että Kekkonen oli hetken aikaa ”täysin poissa”, eikä muistanut missä oli.

Kivalo kertoo, että kohtauksia oli ehkä jo aiemmin. Hän mainitsee juoksulenkin 1970-luvun alusta, kun presidentti oli saanut sekuntien poissaolokohtauksen.

Juhani Suomi kertoo, että kohtaukset alkoivat 70-luvun puolivälissä.

– Sairaus eteni hitaasti. Päiväkirjoissaan Kekkonen kuvasi oireitaan tarkasti. Hän pelästyi niitä suunnattomasti, Suomi sanoo.

Potilaana kuin vaikea ristisanatehtävä

Kivalon kertoman mukaan Kekkonen oli vaitonainen terveysongelmistaan jopa lääkäreilleen.

– Presidentin terveydestä huolehtiminen oli kuin vaikean ristisanatehtävän ratkaisemista. Se oli kaiken kaikkiaan hyvin hankala homma loppuun asti. Eikä silloin ollut kysymys siitä, että presidentti olisi unohtanut mitä oli tapahtunut.

Kivalo viittaa useassa kohdassa Kekkosen muistiin. Poissaolo- ja muistamattomuuskohtausten hän kertoo johtuneen verisuonisairaudesta ja rasituksesta. Myös näön heikentymisen hän uskoo olleen verisuonisairauden syytä.

Kivalo korostaa, ettei Kekkonen kärsinyt Alzheimerista, vaikka verisuoniperäinen muistisairaus on loppuvaiheessa hyvin samanlainen.

Kivalon mukaan presidentin loppuvuodet eivät olisi olleet kovin erilaiset, vaikka hän olisi päässyt aiemmin eroon virastaan.

Kekkonen oli presidenttinä yhteensä viisi kautta

Tyrkkö toimittanut useita Kekkosen kirjoja

– Urho Kekkonen oli Suomen kahdeksas presidentti. Toimi presidenttinä kaikkiaan viisi kautta.

– Valittiin presidentiksi ensimmäisen kerran vuonna 1956.

– Sitä ennen toimi muun muassa pääministerinä, sisäasiainministerinä ja oikeusministerinä.

– Kekkosta pidetään taitavana Suomen edun ajajana, idän ja lännen sillanrakentajana. Hän oli venäläisten ystävä, mutta myös taitava venäläisten käsittelijä.

– Pääsi eduskuntaan toisella yrittämällä vuonna 1936. Sitä ennen hän työskenteli muun muassa turvallisuuspoliisin eri tehtävissä.

– Syntyi 3. syyskuuta vuonna 1900 Pielavedellä ja kasvoi Kainuussa. Kuoli 31. elokuuta 1986 Helsingissä.

– Puoliso Sylvi Kekkonen ja lapset suurlähettiläs Taneli Kaleva Kekkonen ja hallintoneuvos Matti Kaleva Kekkonen.

– Maarit Tyrkkö (nyk. Huovinen) on toimittaja ja tietokirjailija.

– Kirjoittanut aikaisemmin Kekkosesta Tyttö ja nauhuri -kirjassaan. Vuosina 1976–81 hän toimitti kaikki Urho Kekkosen omat kirjat.

– Oli läheisessä väleissä presidentti Kekkosen kanssa, muun muassa matkusti ja kävi kirjeenvaihtoa tämän kanssa.

– Presidentin sairastuessa vietti paljon aikaa Tamminiemessä, missä Kekkosta hoidettiin.

– Työskennellyt Suomen Kuvalehdessä, Uudessa Suomessa ja Kotiliedessä sekä kirjoittanut freelancerina muihin lehtiin.

– Vuosina 1979–82 toimi Weilin+Göösin kirjallisen osaston päällikkönä.

– Oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana vuonna 2005, palkittiin Tietokirjailijapalkinnolla 2010.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti