REFRRER:path /

Näkökulma: Kamera ei juokse ketään kiinni, muistuttaa Rajavartiolaitoksen resursseista huolestunut Kainuun rajavartioston komentaja Mika Rytkönen

Juha Neuvonen/Arkisto
Kainuun rajavartiosto huolehtii rajaturvallisuudesta Kainuussa ja Koillismaalla. Se huolehtii rajojen valvonnasta maastorajalla ja vastaa rajatarkastuksista Vartiuksen ja Kuusamon rajanylityspaikoilla sekä Kajaanin ja Kuusamon lentokentillä.
Rajavartiolaitos täyttää 21. maaliskuuta sata vuotta. Koko olemassaolonsa ajan Rajavartiolaitoksen päätehtävänä on ollut valtakunnan rajojen vartiointi ja turvaaminen. Etenkin nyt rajaturvallisuus on Euroopan ja Suomen muuttuneen turvallisuustilanteen keskiössä. Väestöliikkeet, turvapaikanhakijat, laiton maahantulo ja siihen kytkeytynyt rikollisuus, terrorismi ja alueellisen koskemattomuuden valvonta sekä varautuminen hybridiuhkiin ja Suomen sotilaalliseen puolustamiseen vaativat Rajavartiolaitokselta valmiutta vastata nopeastikin muuttuviin tilanteisiin.

Kainuun rajavartiosto vastaa rajaturvallisuudesta 406 kilometriä pitkällä itärajalla Kainuussa ja Koillismaalla. Tämä tarkoittaa sitä, että rajavartiosto huolehtii rajojen valvonnasta maastorajalla ja vastaa rajatarkastuksista Vartiuksen ja Kuusamon rajanylityspaikoilla sekä Kajaanin ja Kuusamon lentokentillä, sekä tekee valvonnassa ja tarkastuksissa paljastuneiden rikosten tutkintaa. Henkilöstöä Kainuun rajavartiostolla on nyt noin 200 virkamiestä.

Rajavartiolaitos toimii syrjäseutujen ihmisten tukena ja turvana itärajan ja saariston harvaan asutuilla alueilla. Näillä alueilla viranomaisia on vähän, jolloin Rajavartiolaitos hoitaa luonnostaan useita viranomaistehtäviä.

Rajavartiolaitos tuottaa merkittäviä kumppanuushyötyjä muille viranomaisille muun muassa merellisen turvallisuuden, rikostorjunnan, pelastustoimen ja sotilaallisen maanpuolustuksen alueilla. Myös tällä hetkellä nähtävissä olevat viranomaisyhteistyön mahdollisuudet on käytetty ennakoiden ja aktiivisesti. On huomattava, että yhteistyö ei tuo lisää käsipareja kentälle, eikä ratkaise viranomaisten resurssipulaa.

Kylmän sodan päätyttyä Rajavartiolaitos on mukautunut toimintaympäristön muutokseen ja toteuttanut tehtävänsä jatkuvasti niukkenevilla resursseilla.

Toimintaa on jouduttu tehostamaan ja supistamaan jo vuosikymmenten ajan. Rajavartiolaitoksen henkilöstöä on vähennetty 1990-luvun alusta noin neljänneksen, toimipisteitä on lakkautettu ja henkilöstöä siirretty. Toimintaa on kehitetty muun muassa hankkimalla valvontatekniikkaa, lisäämällä liikkuvuutta sekä automatisoimalla rajatarkastusprosessia.

Pitkäjänteisen suunnittelun ansiosta henkilöstöä ei ole tarvinnut lomauttaa tai irtisanoa. Organisaatiosta ei saa enää irti enempää säästöjä ilman, että operatiivinen toiminta kärsii oleellisesti. Tekniikan lisääminenkään ei asiaa ratkaise – kamera ei juokse ketään kiinni tai suorita kuulusteluja.

Satavuotias Rajavartiolaitos on nyt hyvässä kunnossa, mutta jo kuluvana vuonna ollaan tilanteessa, jossa tehtävät ja suoritusvaatimukset eivät ole tasapainossa rahoituksen kanssa.

Hallitus on kohdentanut Rajavartiolaitokselle vuosina 2017 ja 2018 lisämäärärahaa yli 200 rajavartijan palkkaamiseksi itärajan valvontaan, ennakoitua nopeammin kasvavan lentoliikenteen tarkastuksiin ja lisääntyneiden EU-velvoitteiden hoitamiseen. Samaan aikaan valtiontalouden sopeuttamisohjelmat ovat pakottaneet säästämään muusta toiminnasta.

Jatkossa erityisesti Rajavartiolaitoksesta riippumattomien toimitila-, ICT- ja kuljetusvälinekustannusten nousu uhkaa syödä hallituksen osoittaman lisärahan niin, että tavoiteltua lisäystä ei voida tehdä. Pahimmassa tapauksessa Rajavartiolaitos joutuu vähentämään henkilöstöään, jolloin vähennykset kohdistuisivat myös Kainuun rajavartiostoon.

Rajavartiolaitoksen tarpeet eivät ole liioiteltuja. Rajaturvallisuuden minimisuorituskyvyn turvaamiseksi tarvitsemme terveet, turvalliset ja käytännölliset toimitilat, nykyisen tasoisen henkilöstömäärän rahoituksen turvaamisen sekä lisähenkilöstöä Helsinki-Vantaan ja Rovaniemen lentoasemille.

Lisäksi lähivuosina on tehtävä Rajavartiolaitokselle välttämättömät investoinnit maa- ja merirajojen teknisen valvontajärjestelmän uusimiseksi ja valvontalentokoneiden suorituskyvyn sekä kahden ulkovartiolaivan korvaamiseksi. Nämä tarvitaan, jotta 30-vuotisen elinkaarensa päässä olevat suorituskyvyt saadaan uusittua.

Jotta Kainuun rajavartiosto kykenee suorittamaan tehtävänsä myös jatkossa, tulee Rajavartiolaitoksen toiminnan vaatima rahoitus ja investoinnit turvata. Näin kyetään ylläpitämään rajaturvallisuus Kainuussa ja Koillismaalla, olemaan rajaseudun ihmisten tukena ja turvana, sekä toimimaan tarvittaessa yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa – olemaan turvana kaikissa oloissa.

Kainuun rajavartioston komentaja, eversti

Mika Rytkönen,

Organisaatiosta ei saa enää irti enempää säästöjä ilman, että operatiivinen toiminta kärsii.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti