REFRRER:path /

Suru ei ole sairaus – mutta suru voi tehdä työkyvyttömäksi

Ville-Petteri Määttä/Arkisto
Kirjoittajien mukaan saattohoitovapaa selkeyttäisi hoitavan läheisen roolia ja helpottaisi myös omaisen sopeutumista ja surusta toipumista oman elämän kriisitilanteesta. Kuvituskuva.
Kotisaattohoidossa oleva mies saapuu palliatiivisen poliklinikan vastaanotolle aikuisen tyttärensä saattamana.

Syöpäsairaus on pitkälle edennyt eikä sen kulkuun ole enää nykyaikaisen lääketieteen keinoin mahdollista vaikuttaa.

Sairaus on aikaansaanut monia hankalia oireita, jonka vuoksi elämänlaatu ja arkinen toimintakyky ovat heikentyneet.

Kotisairaalassa kivut ja pahoinvointi on saatu hallintaan lääkehoidolla, mutta vatsaonteloon kertynyttä nestettä poistetaan potilaan olon helpottamiseksi.

Vieressä istuva tytär silittää hellästi isänsä kättä väsyneen näköisenä.

”Viime yö oli vaikea; isällä oli kovin hankala olo ja hän joutui nousemaan ylös vuoteesta monta kertaa. Hän ei pääse enää yksin sängystä ylös ja minä ja äiti jouduimme avustamaan häntä. Itsekin nukun huonosti. Töissä en pysty keskittymään mihinkään kun mietin koko ajan miten isä voi ja mitä siellä kotona tapahtuu. Kävin kyllä työterveyshuollossa, mutta en saanut sairaslomaa, koska en ole sairas”.

Kuvatunkaltainen tilanne on monelle kuolemansairasta omaistaan hoitavalle, työssäkäyvälle ihmiselle tuttu.

Rakkaan ihmisen lähestyvä kuolema ei kosketa vain kuolevaa ihmistä itseään, vaan vaikuttaa monin eri tavoin myös läheisiin ihmisiin.

Saattohoidon yhteydessä omaiset joutuvat pohtimaan perheen, työn ja muun elämän yhteensovittamisen ohella myös omaa jaksamistaan.

Tyypillisesti saattohoidossa nopeasti tapahtuvat kuolevan ihmisen voinnin muutokset ja niistä aiheutuva hoivan tarpeen lisääntyminen voivat aiheuttaa lisähaasteita asioiden yhteensovittamiseen.

Moni työssä käyvä ja samanaikaisesti kuolevaa omaistaan hoitava henkilö joutuu käyttämään vuosilomiaan tai tekemään työnantajansa kanssa muita järjestelyjä omaisensa hoitamiseksi.

Palkattoman vapaan ottaminen voi olla taloudellisesti mahdotonta. Moni pinnistelee työssään uupumisen rajoilla ja joutuu hakemaan sairauslomaa voimien pettäessä.

Muun muassa Ruotsissa saattohoitopotilaan omaisen on mahdollista saada eri tavoin rahallisesti kompensoitua saattohoitovapaata osallistuakseen läheisensä saattohoitoon.

Suomessa työnantajan myöntämä omaisen hoitovapaa on palkatonta.

Vastaavasti kunnallisen omaishoidon tuen piiriin pääseminen on kokemuksemme mukaan hidas ja kankea prosessi ja hoitopalkkion myöntämisperusteet ja suuruus vaihtelevat suuresti kunnittain.

Me allekirjoittaneet olemme tehneet lakialoitteen kansalaisaloite.fi-palvelussa 1-3 kuukauden palkallisen saattohoitovapaan mahdollistamisesta.

Saattohoitovapaan ei ole tarkoitus korvata terveydenhuollossa jo olevia ja kehitettäviä saattohoitopalveluja vaan täydentää niitä.

Saattohoitovapaa selkeyttäisi hoitavan läheisen roolia ja helpottaisi myös omaisen sopeutumista ja surusta toipumista oman elämän kriisitilanteesta.

Minna Peake

Asiantuntijahoitaja,

Minna Kiljunen

Osastonylilääkäri

Palliatiivinen keskus,

Siun Sote, Joensuu

Ruotsissasaattohoitopotilaanomaisen onmahdollista saadaeri tavoin rahallisestikompensoituasaattohoitovapaata.

Jätä kommentti