REFRRER:path /

Työllisyyden nousu ei ole hallituksen ansiota

Arvostamani keskusta poliitikko Timo Korhonen oli arvostellut Sotkamossa pitämässään puheessa Sdp:n oppositiopolitiikkaa ja nostanut työllisyyden paremman kehityksen nykyisen hallituksen aikaansaannoksi (KS 1.5.).

Timo, kevät jäät ovat hauraita, joten älä mene heikoille jäille.

Orastava työllisyyden kehitys oli nähtävissä jo vuosien 2014-2015 aikana, mikä johtui Euroopan ja etenkin Saksan talouden vahvistumisena sekä koko maailman talouden kehityksenä. Näin viennin kehitys näkyi myös Suomen taloudessa.

Tämän vuoden

maaliskuun lopussa oli työttömiä työnhakijoita 454 007 ihmistä, jotka halusivat töihin avoimille työmarkkinoille. Kokoaikaisten työpaikkojen määrä ei ole lisääntynyt, aktiivimallin aikaan saamat pätkät ovat lisänneet pätkien määrää. Kainuussa työllisyysaste ei ole noussut, vaikka työttömien määrä on laskenut. Syynä on eläköityminen ja muutto työnperässä muualle.

Sipilän hallituksen tavoite heti vaalien jälkeen oli yhteiskuntasopimuksen aikaansaaminen, millä oli tarkoitus parantaa kilpailukykyä. Sipilän hallitus kävi vahvasti palkansaajien perusoikeuksien kimppuun, kun työmarkkinajärjestöt eivät tähän suostuneet, Sipilän hallitus uhkasi pakkolailla. Listalla olivat seuraavat asiat: arkipyhät työpäiviksi, loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi, vuosityöaikaa lyhentämättä, sairauslomapalkan leikkaus, ylityökorvausten puolittaminen, sunnuntaikorvauksen alentaminen 100%–> 75%, lomien lyhennys 30 päivään julkisella sektorilla jne.

Uhkailun tuloksena työmarkkinajärjestöt sopivat keskenään (Kiky:n) ”kilpailukykyä parantava sopimus”, jolla ei ole ollut vaikutusta kilpailukyvyn parantumiseen. Päinvastoin se on leikannut ostovoimaa julkisen sektorin matalapalkka-alalta, viemällä 30 % lomarahasta.

Sdp ei ole ollut osapuolena sopimassa Kikyä, joten sekään väittämä ei pidä paikkaansa.

Aktiivimalli sen sijaan on saanut aikaan kaaoksen, TE-toimistoissa, Kelalla ja yrityksissä.

Hallituksen leikkauksilla haettiin pitkäaikaisia vaikutuksia kilpailukykyyn. Talouden mittaristot ennustavat jo tulevalle vuodelle talouden taantumaa ja Sipilän hallituksen toimenpiteet syventävät sitä entisestään.

Haluaako Sipilän hallitus todella jäädä historiaan palkansaajan tappo-injallaan. Sen teot työelämään jäävät näkymään pitkään. Pakkolaeilla uhkailun, lomarahaleikkausten, aktiivimallin, vuorotteluvapaaleikkauksen, työvoimapoliittisen koulutuksen romahduttamisen, koeajan pidennyksen, työttömyysturvan leikkausten, karenssien pidentämisen ja takaisinottovelvollisuuden lyhentämisellä hallitus on onnistunut luomaan työmarkkinoille pelon ilmapiirin. Jossa pöytää pyyhitään Suomen työelämälainsäädännön periaatteella – joka tähän asti on perustunut heikoimmassa asemassa olevan suojaan.

Raimo Piirainen

maakuntavaltuuston vpj (sd.)

Haluaako Sipilän hallitus todella jäädä historiaan palkansaajan tappolinjallaan.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti