REFRRER:path /

16-vuotiaista äänestäjiä

Anne Torvinen/arkisto
Valtiollisten vaalien äänioikeusikäraja on laskenut 24 vuodesta ensin 21:een vuonna 1944, 20:een vuonna 1969 ja 18:aan 1972.
Keskusta esittää äänioikeusikärajan alentamista kunta-, maakunta- ja valtiollisissa vaaleissa. Eurovaaleissa ikäraja jäisi entiselleen 18 vuoteen, koska niissä säännösten pitää olla yhtäläiset koko EU-alueella.

Keskusta kuitenkin pitäisi vaalikelpoisuuden eli ehdokkaaksi asettumisen ikärajan edelleen 18 vuodessa.

Äänioikeusikärajan alentaminen 16 vuoteen ei ole ensimmäistä kertaa esillä. Lausunnossaan vuoden 1995 vaalityöryhmän työstä Vihreä liitto halusi alentaa ensin kuntatasolla sekä äänioikeus- että vaalikelpoisuusiän 16 vuoteen.

Kymmenisen vuotta myöhemmin Kansalaisyhteiskunta 2006 -toimikunta ehdotti valmistelun aloittamista ikärajan alentamiseksi 16 vuoteen kunnallisvaaleissa. Oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) asettama työryhmä puntaroi asiaa perusteellisesti, mutta ei antanut asiasta suositusta.

Eduskuntapuolueet jakautuivat kahtia tuon työryhmän raportista antamissaan lausunnoissa.

Vihreiden lisäksi vuonna 2011 myös keskusta ja vasemmistoliitto olivat jo valmiita laskemaan kunnallisvaalien ikärajaa.

Kokoomus, perussuomalaiset, sosiaalidemokraatit sekä ruotsalainen kansanpuolue vastustivat sitä. Myös kristillisdemokraatit oli varauksellinen.

Keskusta yrittää tehdä asiasta myös teeman tuleviin eduskuntavaaleihin. Ehdotus on ajoitettu osuvasti, sillä tänään lauantaina 15. syyskuuta vietetään kansainvälistä demokratian päivää. Useissa Euroopan maissa äänestämisen ikäraja on jo 16 vuodessa.

Ikärajan alentamisen perusteena on meillä ollut järkeenkäypä ajatus siitä, että kansalaisvelvollisuuksien ja -oikeuksien pitäisi ainakin jokseenkin vastata tosiaan myös iällisesti. Miksi 15-vuotiaat kelpaavat meillä jo veronmaksajiksi ja rikosvastuuseen, mutta 17-vuotiaatkaan eivät vielä äänestäjiksi? Hyvä kysymys.

Alentamista vastaan on usein esitetty, että vielä 18-25-vuotiaat ovat selvästi laiskempia äänestäjiä kuin varttuneemmat.

Tämä pitää paikkansa, mutta eivät suomalaiset yleensäkään voi esiintyä kovin ahkerina äänestäjinä. Ruotsalaisista äänesti äskettäin vaaleissa noin 85 prosenttia, meillä viimeksi eduskuntavaaleissa vain 70 prosenttia.

Äänestäjien liikkuvuus vaaleissa on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Yhä nuorempien äänestäjien tulo uurnille epäilemättä entisestään lisäisi vaalien arvaamattomuutta. Tärkeimmät syyt puolueiden kantoihin löytyvät silti niiden omien kannattajien ikäjakaumista ja eläkeläiskannattajien osuuksista.

Tärkeimmät syyt puolueiden kantoihin löytyvät niiden kannattajien ikäjakaumista.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti