REFRRER:path /

Autoveron poisto toisi käyttömaksut

Autoveron tuotto valtiolle on tänä vuonna vajaat miljardi euroa.
Kaikkiaan valtio perii kumipyöräliikenteestä yli 8 miljardia euroa.

Perussuomalaiset heitti keskelle vaalikamppailua joulukuussa esityksen autoveron asteittaisesta poistamisesta. Perusteena esitettiin, että Suomen autokanta on Euroopan vanhimpia. Kun autokauppa saataisiin vilkastumaan autojen ympäristöystävällisyys ja turvallisuus paranisivat nopeasti.

Harvassa asiassa Timo Soini on ottamassa esimerkkiä EU-alueelta, mutta autoverotus on sellainen. Autovero on muualla Euroopassa Suomea alhaisempi.

Valtion tämän vuoden talousarviossa autoveron tuotto on arvioitu 993 miljoonaan euroon. Miljardiluokan verosta luopuminen ei ole asteittainkaan mahdollista ilman korvaavan verotuottoa. Ei varsinkaan nykyisessä tilanteessa, jossa hallituksella on edessään useiden miljardien eurojen sopeutukset jo tällä vaalikaudella ja urakoitavaa säästöissä jää vielä seuraavallekin hallitukselle.

Autoveroa ei voida alentaa tai poistaa kertarysäyksellä ilman, että autokauppa häiriintyy ja autonsa nykyisen veron aikana uusineet joutuvat kohtuuttomasti kohdelluiksi.

On luontevaa ajatella, että autoveron alentaminen korvataan valtiolle korottamalla samanaikaisesti muita tieliikenteeseen kuuluvia maksuja ja veroja.

Suomen nykyinen tieliikenteen verotus koostuu pääosin kolmesta erilaisesta veromuodosta. Uusilta autoilta sekä maahantuoduilta käytetyiltä autoilta kannetaan autoveroa, kaikilta liikennekäytössä olevilta ajoneuvoilta peritään ajoneuvovero ja polttoaineiden hinnassa maksetaan erityistä polttoaineveroa.

Näistä autovero ja ajoneuvovero tuottavat yhteensä vajaat 2 miljardia euroa ja polttoainevero tieliikenteen osalta 2,8 miljardia. Tämän lisäksi polttoaineiden arvonlisävero tuottaa valtiolle 1,5 miljardia sekä ajoneuvojen, niiden osien ja korjausten arvonlisävero myös noin 1,5 miljardia euroa. Liikenne- ja autovakuutusmaksuista arvonlisäveron määrä on yli 300 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan vielä noin 300 miljoonaa tieliikenteen matkalippujen ja taksimatkojen arvolisäveroa, kumipyöräliikenteestä perittävien erilaisten verojen kokonaissumma nousee vähintään 8,3 miljardiin euroon.

Yhden miljardin euron siirtäminen autoverosta muihin veromuotoihin tai maksuihin ei tässä perspektiivissä näytä mahdottomalta. Siinä on kysymys vain alle kahdeksasosasta kaikista tieliikenteen veroista.

Joulukuussa 2013 Jorma Ollilan johtama työryhmä julkisti silloisen liikenneministerin Merja Kyllösen (vas) tilaaman raportin Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä. Siinä esitettiin henkilöautojen verotuksen muuttamista entistä enemmän auton käyttöön perustuvaksi EU:n liikennepolitiikan tavoitteen mukaisesti.

Työryhmän mukaan henkilöautojen nykyiset kiinteät verot eli autoveron lisäksi myös ajoneuvovero voitaisiin muuttaa kilometriveroksi. Kilometriverolla voitaisiin yhdessä entisen polttoaineveron kanssa toteuttaa liikenne- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet nykyistä tehokkaammin.

Käytön mukainen verotus vähentäisi henkilöautoliikennettä, päästöjä ja onnettomuuksia sekä lisäisi joukkoliikenteen käyttöä. Samalla se alentaisi keskimääräistä vähemmän ajavien kustannuksia ja lisäisi keskimääräistä enemmän ajavien kustannuksia. Tämän takia käyttömaksuissa pitäisi olla tuntuva alueellinen porrastus. Tiheän asutuksen joukkoliikenteen seuduilla käyttömaksun tulisi olla selvästi korkeampi kuin harvaan asutulla maaseudulla, missä ei voi välttää käyttämästä omaa autoa usein pitkilläkin työ- ja asiointimatkoilla.

Kyllösen jätettyä hallituksen liikenneministeriksi siirtynyt kokoomuksen Paula Risikko hyllytti heti nämä käyttömaksukaavailut. Jos hallitus tosissaan lähtee painamaan autoveroa alas, käyttömaksu nousee väkisinkin esille. Porrastamaton polttoaineveron vastaava korotus nimittäin rankaisisi pitkien matkojen ajajia aivan kohtuuttomasti.

Risikko hyllytti
Kyllösen ja Ollilan
käyttömaksuaikeet.
Tiheän asutuksen seuduilla
käyttömaksun tulisi olla
korkeampi kuin maaseudulla.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti