REFRRER:path /

Baltian mailla suuri juhlavuosi

Perjantaina Liettua, Baltian maista eteläisin, juhlii satavuotista itsenäisyyttään. Ja jo 24. helmikuuta Virossa vietetään satavuotisjuhlaa. Latvian 100-vuotissyntymäpäiväkin on tänä vuonna, marraskuussa.

Ei ole sattuma, että Suomi, Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät samoihin aikoihin, vajaan vuoden sisällä. Kaikkien vapautuminen oli I maailmansodan seurausta.

Suomessa usein kuvitellaan, että vapautuminen Venäjästä oli oman kansallisen heräämisen ja kamppailun aikaansaannosta. Näinkin oli, mutta itsenäisyys saavutettiin meilläkin onnekkaasti sopivissa suurpoliittisissa oloissa ja valitettavasti vasta raa´an sisällisodan jälkeen.

Saksa hävisi sodan

ja sen laajentumispyrkimykset tyrehtyivät. Lyhyen aikaa monarkistinen oikeisto oli meilläkin ollut tekemässä Suomesta keisarillisen Saksan protektoraattia. Niin Saksassa kuin Venäjälläkin sotaväsymys voitti ja johti kumouksiin: keisarit kaatuivat molemmissa maissa.

Venäjällä sisällissota valkoisten armeijoiden ja bolshevikkien kesken kuitenkin jatkui vielä useita vuosia ennen kuin kommunistinen hallinto vakiinnutti asemansa. Sitä ennen Venäjän itärajalle oli syntynyt neljä uutta valtiota.

Sodassa Saksa ja Itävalta-Unkari olivat miehittäneet myös Venäjän siihen saakka hallitseman Puolan. Saksa loi myös nukkevaltiokseen Puolan kuningaskunnan 1916.

Saksan antautumisen jälkeen marraskuussa 1918 perustettiin itsenäinen Puolan tasavalta. Niinä aikoina vietetään siis myös vapaan Puolan syntymäjuhlia.

Myös Ukraina ehti vuoden 1918 aikana olla saksalaisten tuella kuningaskuntana, kunnes bolshevikit ottivat vallan. Länsiosan Ukrainasta valtasi Puola.

Muitakin vanhoja monikansallisia valtiota hajosi nationalismi-aatteen vallatessa alaa. Mahtavasta Itävalta-Unkarista itsenäistyivät Unkari, Tsekkoslovakia ja Jugoslavia. Ottomaanien valtakuntakin pirstoitui.

Suomen kohtalon sidoksia Saksaan ja Venäjään koeteltiin II maailmansodassa, jonka esinäytös talvisota oli siinä missä Puolan jako Stalinin ja Hitlerin kesken vähän varhemmin..

Suomi onnistui torjumaan miehityksen, mutta Viro, Latvia ja Liettua joutuivat Molotovin ja Ribbentropin sopimuksen mukaisesti alistumaan Moskovan herruuteen.

Suomalaisille on ollut usein pysäyttävää huomata, miten suuren arvon ja ihailun Baltiassa saa puolustustaistelumme varsinkin talvisodassa.

Valitettavasti meillä suomalaisilla oli takavuosina taipumusta opettaa baltteja, miten heidän olisi parasta suhtautua Venäjään. Tänään nuo neuvot nostavat enää nolouden tunteita.

Valtioilla on kansainvälisen oikeuden ja yhteisten sopimustensa perusteella oikeus itse tehdä omat turvallisuuspoliittiset valintansa. Millään naapureilla – isoilla eikä pienemmillä – ei saa olla niihin mitään veto-oikeutta.

Valtioilla on kansainvälisen oikeuden ja yhteisten sopimustensa perusteella oikeus itse tehdä omat turvallisuuspoliittiset valintansa.

Jätä kommentti