REFRRER:path /

Luvassa lisää puolustusyhteistyötä

PHILIPPE WOJAZER/POOL/epa
Ranskan presidentti Emmanuel Macron saapuu keskiviikkona Suomeen. Hän tapaa sekä presidentti Sauli Niinistön että pääministeri Juha Sipilän.
Tänään Suomeen saapuva Ranskan presidentti Emmanuel Macron pääsee esittelemään omaa Euroopan interventioaloitettaan, josta Suomikin on nyt innostunut.

Jokunen päivä sitten tp-utva eli tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat, että Suomi ilmaisee kiinnostuksensa aloitteeseen. Aiemmin yhdeksän muuta EU-maata on ilmoittanut mukaan lähdöstään.

Ranska on ollut tyytymätön EU:n PRY-sopimuksen EU-maan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan rakenteellisen yhteistyön hitaaseen alkuun. Suomi on mukana PRY:ssä.

Aloitteen ”interventiojoukot” eivät olisi EU:n eikä Naton alaisia, vaan sopimuksessa mukana olevien maiden komennossa. Kyse ei tiettävästi olisi uusien fyysisten sotajoukkojen kasaamisesta, vaan enemmänkin yhteistyöstä asiantuntijoiden kesken.

Ne toimisivat esimerkiksi luonnonkatastrofeissa, EU-kansalaisten evakuoinneissa ja erilaisissa kriisitilanteissa. Tavoitteena on nimenomaan tehostaa nopeaa reagointia kriiseihin.

Yksi mukaan lähtevistä maista on Britannia, Euroopan vahvin sotilaallinen toimija, jonka on määrä jättää hyvästit Euroopan Unionille ensi keväänä. Brexit tekee melkoisen lommon EU-puolustusyhteistyöhön, mutta interventioaloitteen kautta alkaisi uudenlainen yhteistyö EU:n valtioiden ja Britannian välillä. Aloitteeseen on lähdössä mukaan myös Tanska, joka on perinteisesti pysytellyt vastaavien sopimusten ulkopuolella.

Ranskan interventioaloite täydentää Suomen viime vuosina rakentamaa kansainvälistä puolustusyhteistyötä, joka muodostuu yhä enemmän erilaisten verkostojen varaan.

Suomi on solminut puolustukseen liittyviä sopimuksia muun muassa Iso-Britannian (JEF-joukot) ja Saksan (kehysvaltioyhteistyö) kanssa. Yhteistyötä on myös Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa. Sopimus Ranskan kanssa olisi luonnollinen jatke tällä linjalla.

EU-maat ovat viime vuosina muodostaneet yhä enemmän alueellisia tai keskinäisiä puolustusyhteistyökuvioita.

Siitäkin huolimatta, että EU:lla on ollut jo vuodesta 2007 toimintavalmiudessa omatkin taistelujoukkonsa. Niitä ei kuitenkaan ole koskaan käytetty. Se kertonee jotain kanskeudesta.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti