REFRRER:path /

Sipilä oudosti pakolaisista

Haitham Imad/Epa
Palestiinalaislapsia pakolaisleirillä Gazassa. Yhdysvallat lopetti palesiinalaisten pakolaisten avustamisen YK:n UNRWA:n kautta äskettäin.
Pääministeri Juha Sipilä sanoi TV1:n Ykkösaamun haastattelussa lauantaina, että suurin osa vuosina 2015-2016 Eurooppaan tulleista maahanmuuttajista ei olisi paennut sotaa tai henkilökohtaista vainoa. Sipilän toteamus on aiheuttanut paljon arvostelua ja herättänyt kysymyksiä.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tilastojen mukaan Euroopan 38 valtioon tuli pelkästään vuonna 2015 yli kaksi miljoonaa turvapaikanhakijaa, tosin luvussa on jonkin verran päällekkäistä tilastointia. Heistä 1,2 miljoonaa tuli Euroopan unionin maihin.

Eteläiseen Eurooppaan ensiksi tulleista pakolaisista 84 prosenttia tuli kymmenestä eniten pakolaisia ”tuottavasta” maista, kuten Afganistanista, Irakista ja Syyriasta. Noissa kolmessa maassa on pitkään käyty verisiä sisällissotia, joiden seurausta pakolaisvirrat juuri Eurooppaan pitkälti ovat.

Yksistään Syyriasta Eurooppaan on tullut viime vuosina noin miljoona pakolaista. Saman verran Syyrian sodan ajamia pakolaisia on pienessä Libanonissa – Turkissa heitä on kaksin verroin. Syyrian sisällä sotapakolaisia on miljoonittain. Suomeen syyrialaisia ei ole paljon tullut, mutta tulleista juuri kukaan ei ole saanut kielteistä päätöstä.

Toisaalta on totta, etta viime vuosina Irakista, Afganistanista tai Somaliasta Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista noin puolet on nyt saanut kielteisen päätöksen ja vain vähemmistö turvapaikan tai oleskeluluvan muun suojelun perusteella.

Tilastofaktojen valossa pääministeri olisi voinut harkita sanansa paremmin. Sodat sekä etnisyyteen tai uskontoon liittyvä väkivallan uhka ovat keskeisiä turvapaikan hakijoiden motiiveja. Turvan hakemiseen liittyy tietysti useimmilla toive myös paremmasta taloudellisesta tulevaisuudesta. Sotien raunioittamissa valtioissa henkilökohtaista ja taloudellista turvattomuutta on vaikea erottaa toisistaan.

Vaikka kenties enemmistö turvapaikanhakijoista ei nyt saakaan myönteistä päätöstä, tämä ei silti tarkoita sitä, että he olisivät lähteneet liikkeelle vain taloudellisista syistä. Yleensä kyse on nyt vain sen arvioimisesta, onko lähtövaltiossa koettu uhka niin vakava, ettei paluu kotimaahan ole mahdollinen.

Suomessa kriittinen keskustelu esimerkiksi afgaanien palauttamisesta on johtanut siihen, että sisäministeriö teettää Maahanmuuttoviraston toiminnasta riippumattoman selvityksen mahdollisesti UNHCR:n avustamana.

Vaikka enemmistö hakijoista ei saa olekelulupaa, se ei silti tarkoita sitä, että he olisivat lähteneet vain taloudellisista syistä.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti