REFRRER:path /

Suomalainen alkutuotanto pelastettava

Pertti Granqvist/Arkisto
Tuotanto on keskimäärin tappiollista kaikilla suomalaisen maatalouden tuotantosuunnilla, myös viljan viljelyssä. Katovuosi näkyy kuvan kaurahalmeessa; paljon puitavaa ei ole.
Harva jaksaisi työtä, josta tuntipalkka on alle neljä euroa tunnissa. Ei moni maatalousyrittäjäkään enää jaksa, vaan aikoo lyödä hanskat naulaan.

Maatalousyrittäjän keskimääräinen tuntipalkka perustuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmiin.

Tutkimuspäällikkö Arto Latukka ennakoi Ylelle (8.8.), että suomalaistilojen lopettamistahti kiihtyy entisestään. Nyt tiloja on kaikkiaan noin 45 000, vuonna 2025 niitä on ennusteen mukaan enää 37 124. Seuraavien seitsemän vuoden aikana siis kolme maatilaa lopettaa tuotantonsa joka päivä.

Tuotanto on keskimäärin tappiollista niin viljan viljelyssä, lypsykarjataloudessa, lihantuotannossa, siipikarjataloudessa kuin kasvihuoneviljelyssäkin. Joka tuotantosuunnasta löytyy kannattaviakin maatalousyrityksiä, ja yleensä ne ovat suuria tiloja.

Maatalouden kriisin taustalla on useita syitä. Venäjä-pakotteet, tuottajahintojen pudotus, työn aliarvostus ja katovuodet ovat saaneet aikaan lumipalloefektin, ja vieneet monen viljelijän kestokyvyn äärirajoille. Seurauksena on uupumusta, masennusta ja ahdistusta. Ne taas voivat johtaa esimerkiksi parisuhde- ja alkoholiongelmiin, ja jopa itsetuhoisiin ajatuksiin.

Jos suomalaista ruokaa arvostetaan muutenkin kuin juhlapuheissa, on korkea aika tarttua toimeen. Nyt kannattavuus on tasolla, joka ei pitkällä aikavälillä ole kestävää.

Suomalaisen ruuan valtteja kansainvälisestikin ovat puhtaus ja turvallisuus, ja tulevaisuudessa niillä on yhä suurempi merkitys.

Maa- ja metsätalousministeriön torstaina julkaistuun talousarvioesitykseen ei sisälly toimia, joilla pyrittäisiin helpottamaan kasvukauden kuivuudesta viljelijöille aiheutuvia taloudellisia vaikeuksia. Toimenpiteistä päätetään hallituksen budjettiriihessä.

EU on jo ilmoittanut aikaistavansa tukien maksamista heikon sadon takia. Myös kansallista apua tarvitaan, eikä keskustavetoisella hallituksella ole varaa jättää maatalouden ahdinkoa huomiotta.

Pelkkä hätäapu ei kuitenkaan riitä. Suomalainen alkutuotanto tarvitsee myös pidemmän aikavälin suunnitelman, joka antaa yrittäjille uskoa akuutista kriisistä selviämisestä pidemmälle.

Ainakin yksi asia kaipaa syynäämistä: ruokaketju pellolta kuluttajan pöytään. Se ei toimi reilusti viljelijän kannalta. Katteen pitäisi jakautua tasaisemmin.

Paljon odotetaan nyt työryhmältä, jonka tarkoituksena on etsiä keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Työryhmää johtaa entinen OP-ryhmän pääjohtaja, vuorineuvos Reijo Karhinen. Työ on alkanut verkkoaivoriihellä, johon jokainen suomalainen voi osallistua netissä. Selvitystyön tulokset julkaistaan ensi vuoden alkupuolella.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti