REFRRER:path /

Täysi työkyvyttömyys laskenut Kainuussa

Tero Kyllönen / arkisto
Mielenterveyden ongelmat ovat yksi syy täyteen työkyvyttömyyteen. Täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan Kainuussa vähemmän kuin aiemmin.
Kansaeläkelaitos piirsi Suomeen historiallisia jakolinjoja tiistaina pitämässään seminaarissa, joka käsitteli maamme alueellisia eroja terveysperusteisten korvausten eli kansankielellä Kela-korvausten käytössä.

Lopputulema oli, että Kela-korvausten näkökulmasta Suomi jakautuu kahtia suhteellisesti vähän kuluttaviin ja paljon kuluttaviin kansalaisiin. Kelan mielestä jako menee vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajaa eli Kymenlaaksosta Keskipohjanmaalle ulottuvaa linjaa pitkin.

Kelan näkemystä tukee seminaarissa esitetty kartta, jossa Kela-korvausten maksussa on maantieteellisiä eroja. Tämä on ihan ymmärrettävää.

On sanomattakin selvää, että maaseutumaisissa kaupungeissa ja maakunnissa asuu enemmän iäkästä ja jo työmarkkinoiden ulkopuolella olevaa väestöä, koska opiskelupaikkojen myötä myös työpaikat ovat keskittyneet kasvukeskuksiin. Eläkeläiset voivat sen sijaan asua muuallakin kuin valtavissa kerrostaloissa ruuhkaisten ja meluisten taajamien keskellä.

Luonnollista on sekin, että senioriväestöllä on muita ikäluokkia enemmän tarpeita Kelan korvaamille palveluille. Ei siis ihme, jos Suomi näyttäytyy Kela-tilastojen valossa siltä miltä se näyttää. Vähemmälle huomiolle uutisoinnissa jäi se, että terveyserot maakuntien välillä ovat tasoittuneet. Esimerkiksi täyttä työkyvyttömyyseläkettä hakevien osuus on Kainuussa laskenut eniten koko maassa. Vielä vuonna 2009 täyttä työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden osuus oli Kainuussa ylivoimaisesti suurin, mutta vuonna 2014 Kainuu oli pudonnut listalla neljänneksi.

Suhteellisten korvauslukujen näkökulmasta Suomi voidaan jakaa kahtia, mutta trendi ainakin täyden työkyvyttömyyden osalta on johtamassa pikemminkin siihen, että erojen tasaantuessa Suomi on entistä enemmän yhtenäinen.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti