REFRRER:path /

Metsäteollisuus pelkää dieselveron korotusta – himmentäisi sahateollisuuden lupaavia vientinäkymiä

Tervolan Saha ja Höyläämö oy:n tavoitteena on kaksinkertaistaa tuotanto lähivuosina, kertoo toimitusjohtaja Juha Kokkonen. Dieselveron korottaminen heikentäisi kotimaisten sahojen kilpailukykyä.

Henripekka Kallio

Metsäteollisuus pelkää, että yritystukia parhaillaan pohtiva parlamentaarinen työryhmä ottaa hampaisiinsa dieselin ja kevyen polttoöljyn bensiiniä alemmat verokannat.

Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) tehtiin viime keväänä virkamiesselvitys yritystuista. Sen mukaan dieselin ja kevyen polttoöljyn alennetut verokannat ovat Suomen kolmanneksi ja neljänneksi suurimmat yksittäiset yritystuet. Mekaanisesti laskien ne vievät valtion kassasta lähes miljardi euroa verotuloja vuosittain.

TEM:n mukaan polttoaineiden alennetut verokannat eivät edistä yritysten uudistumista.

– Olemme seuranneet keskustelua kulmakarvoja kohotellen. EU:n valtiontukisäännöstö ei näe verokantojen eroa valtiontukena. Puhutaan yritystuista, vaikka kysehän on veronkorotuksista, sanoo Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström.

Metsäteollisuus teetti Pöyryllä selvityksen polttoaineverotuksen vaikutuksista. Selvityksen mukaan alemmista verokannoista luopuminen nostaisi dieselin ja kevyen polttoöljyn hinnan Suomessa kilpailijamaita korkeammaksi.

Pöyryn selvityksen mukaan suomalaisten sahojen kilpailukyky on jo nyt tärkeimpiä kilpailijoita heikompi Keski-Euroopan markkinoilla. Suomalaisyritykset häviävät etenkin kuljetuskustannuksissa maantieteen vuoksi.

Dieselin ja kevyen polttoöljyn verojen korottaminen iskisi esimerkiksi sahateollisuuteen, jonka näkymät ovat paremmat kuin vuosiin. Sahatavaran kysyntä kasvaa varsinkin Aasiassa.

Kotimaiset sahat pyörivät Pöyryn selvityksen mukaan jo lähes täysillä, eli tuotantoa ei voi kovin paljon lisätä ilman uutta kapasiteettia. Investoinnit olisivat hyväksi koko kansantaloudelle, mutta sahateollisuus joutuu harkitsemaan niitä todella tarkkaan, sillä alan kannattavuus on ollut viime vuodet vaatimaton.

Yksi investointeja harkitseva sahayritys on Tervolan Saha ja Höyläämö oy. Se on juuri ottamassa käyttöön uudet kuivaamot, ja lisätyövoiman palkkaamista pohditaan. Tavoitteena on jatkaa investointeja ja kaksinkertaistaa tuotanto 100 000 kuutioon vuodessa.

Toimitusjohtaja Juha Kokkonen kertoo, että sahat saivat kuljetuskustannuksiinsa helpotusta, kun isompien rekkojen käyttö sallittiin muutamia vuosia sitten.

– Veronkiristys nielisi tämän hyödyn, hän sanoo.

Juha ja Lea Kokkonen pyörittävät yrittäjäpariskuntana Tervolan sahan lisäksi Suomen pohjoisinta sahaa Kittilässä. Kuljetusmatkat ovat pohjoisessa pitkiä. Perheyritys on silti ollut maan kannattavimpia sahoja – kuulemma kovan työnteon ansiosta.

– Vaikka jalosteiden matka on pitkä, raaka-aine on hyvää ja lähellä. Oulun eteläpuolella raaka-aineesta on kovempi kilpailu, Juha Kokkonen vertailee.

Maantieteessä on myös etunsa. Etelässä sahoja on jouduttu viime kuukausina jopa seisottamaan, kun puuta ei ole saatu riittävästi korjattua märistä metsistä.

– Se on lisännyt kyselyitä meidän suuntaamme, Juha Kokkonen myöntää.

Jos yritystukia uudistetaan, katse kannattaisi Lea Kokkosen mielestä kohdistaa esimerkiksi kuljetustukiin. Hänen mukaansa niihin liittyvä byrokratia on suhteettoman raskas hyötyyn nähden. Sahoille saatuja kehittämisavustuksia hän sen sijaan kehuu.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti