REFRRER:path /

Talousnobelisti: Seuraava talouskriisi vaanii jo, joten Euroopan on uudistuttava nyt

Suomi ei voi yksin pitää taloutensa purjeita pulleina, vaan muutosten on tapahduttava EU-tasolla.

STT, TAPIO PELLINEN

Helsinki

Investointipankki Lehman Brothersin kaatumisesta ja maailmaa ravistelleen finanssikriisin alkamisesta on lauantaina kulunut 10 vuotta. Suomessa niin bruttokansantuote, suomalaisyhtiöiden omistajilleen maksamat osingot kuin monet muutkin talouden mittarit ovat vasta hiljalleen päässeet takaisin kriisiä edeltäneelle tasolle.

– Katastrofi. Sellaiseksi vuosikymmenen talouskasvun menetys tulkittaisiin normaaleissa olosuhteissa, sanoo tunnettu Nobel-palkittu taloustieteilijä Joseph Stiglitz. Hän tuli Suomeen osallistuakseen YK-yliopiston WIDER-instituutin järjestämään kehityskysymyksiä käsittelevään konferenssiin.

– Monin tavoin Suomen tilanne valaisee euron ongelmia. Kreikasta voi sanoa, että heillä on ollut tuhlailevia hallituksia ja kaikenlaisia ongelmia, mutta Suomi on toiminut kaikessa yhteisten pelisääntöjen mukaan, Stiglitz sanoo.

Muutokset euroalueella välttämättömiä

Suomen talouskasvun ennustetaan hidastuvan ensi vuonna. Samalla suomalaiset jatkavat ikääntymistään, syntyvyys laskee ja kiivaita tunteita herättävästä maahanmuutosta on vaikea kuvitella helpotusta ikäpyramidin muutokseen.

Stiglitzin mukaan Suomi ei käytännössä pysty omilla toimillaan pitämään talouttaan vahvana. Tärkeintä olisi ajaa eteenpäin uudistuksia EU:ssa ja varsinkin euroalueella.

– Te olette pieni talous ja kuulutte suureen talousjärjestelmään, jossa olette luopuneet omasta korkotasostanne ja valuuttakurssistanne. Euroalueen talouspolitiikan puitteet ovat lähtökohtaisesti vialliset, sillä Saksan kaltaiset maat, joilla olisi varaa laajentavampaan talouspolitiikkaan, eivät toteuta sellaista. Kun heikoilla mailla ei ole siihen mahdollisuutta ja vahvat eivät sitä toteuta, seurauksena on heikko euro ja heikko euroalue, Stiglitz sanoo.

Sen sijaan hänen mukaansa Saksa on ajanut sisäisen devalvoinnin filosofiaa ja vaatinut heikompia maita leikkaamaan palkkojaan ja hintojaan, vaikka sen tiedetään olevan tuhoisaa ja huonoa talouspolitiikkaa. Jos sen sijaan vahvat euromaat korottaisivat minimipalkkojaan, vahvistaisivat ammattiliittoja ja työntekijöiden neuvotteluasemia, koko euroalue voittaisi pitkällä aikavälillä.

Ensijäristykset alkavat tuntua

Uusi talouskriisi on kuitenkin jo alkamassa, varoittaa Stiglitz.

– Me kaikki tiesimme, että kun korkoja aletaan nostaa normaaleille tasoilleen, varsinkin runsaasti dollarivelkaa ottaneet ja vaihtotaseeltaan alijäämäiset maat joutuvat kriiseihin. Näemme sen jo Turkissa ja Argentiinassa, ja myös Italiassa jyrisee. Olemme joutuneet satimeen, jossa asioiden palauttaminen normaaleiksi sysää ne heti epänormaaleiksi, Stiglitz sanoo.

Onko vuoden 2008 talouskriisistä sitten opittu jotain? Kyllä ja ei, Stiglitz vastaa. Rahoitusalan säätelyssä tehtiin joitain uudistuksia, mutta ne jäivät liian pieniksi. Tietoisuus rahoitusmarkkinoiden keskinäisriippuvuuksien aiheuttamista riskeistä on nyt paremmin tiedossa, mutta suurin muutos tapahtui ideoiden tasolla.

– Kehittyvissä maissa kysytään nyt, mistä löytyisi hyviä talouden malleja. Länsimaisen kapitalismin uskottavuus kärsi kriisissä kovan kolauksen. Berliinin muurin murtumisen jälkeisinä vuosikymmeninä amerikkalainen kapitalismi sai hetkeksi kiistattoman valta-aseman, mutta se on nyt ohi, Stiglitz sanoo.

Kuka?

Joseph Stiglitz

- 75-vuotias yhdysvaltalainen taloustieteilijä. Hän työskentelee professorina Columbian yliopistossa New Yorkissa.

- Stiglitz sai vuonna 2001 Nobelin taloustieteen palkinnon George Akerlofin ja Michael Spencen kanssa. He tutkivat sitä, miten markkinoiden toimintaan vaikuttaa se, että erilaisilla toimijoilla on eri määrä tietoa.

- Perinteisessä uusklassisessa taloustieteessä vapaasti kilpailtujen markkinoiden oletetaan olevan lähtökohtaisesti tehokkaita, eli esimerkiksi parhaat ideat ja tuotteet pärjäävät lopulta parhaiten. Stiglitz kuitenkin osoitti Bruce Greenwaldin kanssa, että eri toimijoilla olevien tietojen puutteellisuus tai epätäydellisyys vaikuttaa huomattavasti asiaan.

- Kirjoittajana Stiglitz on ollut hyvin tuottelias. Hänen tieteellisten artikkeliensa julkaisuluettelo on 57 sivua pitkä, hän on kirjoittanut useita kirjoja ja hän kirjoittaa aktiivisesti artikkeleita useisiin lehtiin. Hän on myös kysytty puhuja tapahtumissa eri puolilla maailmaa.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti