REFRRER:path /

Geenimutaatio teki esi-isistämme maratoonareita

Mutaatio oli tarpeen, sillä ilmastonmuutos muutti viidakot savanneiksi ja saalis piti juosta kiinni väsytystaktiikalla.

CLEMENS BILAN
Muutos CMAH-geenissä teki esi-isistämme maratoonareita, jotka pystyivät juoksemaan pitkiä matkoja väsymättä. Tämä oli tarpeen elinympäristön muututtua.

Ilkka Timonen

Tiedemiehet ovat löytäneet geenimutaation, joka teki kaksi tai kolme miljoonaa vuotta sitten eläneistä ihmisen esi-isistä varsinaisia maratoonareita.

Mutaatio tuli tarpeeseen, sillä esi-isämme joutuivat tuohon aikaan siirtymään ilmastonmuutoksen vuoksi viidakoista savanneille ja juoksemaan riistansa kiinni pitkällä väsytystaktiikalla. Tämä auttoi ihmistä myös leviämään nopeasti uusille alueille ja lopulta Afrikan ulkopuolelle.

Tutkimus julkaistiin tiedelehti Proceedings of the Royal Society B:n tuoreessa numerossa. Tutkimuksen tekivät Kalifornian yliopiston San Diegon lääketieteellisessä tutkimuslaitoksessa työskentelevät tutkijat professori Ajit Varkin johdolla.

Tutkijat havaitsivat, että tuolloin eläneelle ihmiselle tapahtui geenimutaatio, jonka perusteella CMAH-niminen geeni muuntui. Tämän seurauksena muuttui se, miten ihmisen elimistö käsitteli siaalihappoa, sokerimolekyylejä, joita löytyy kaikkien eläinten solujen pinnalta. Tämä myös paransi ihmisen immuniteettia.

Joidenkin siaalihappojen on todettu liittyvän kakkostyypin diabeteksen kehittymiseen, punaisen lihan syömiseen liittyvään kohonneeseen syöpäriskiin sekä tulehdusten käynnistymiseen.

Samaan aikaan kuin ihmisen esi-isien CMAH-geenissä tapahtui mutaatio, heidän ruumiissaan tapahtui muitakin muutoksia. He olivat jo tottuneet kävelemään pystyssä. Nyt heidän jalkansa ja jalkapöytänsä pitenivät ja lihakset siellä kasvoivat. Samaan aikaan heille kehittyi lisää hikirauhasia.

Tämän seurauksena esi-isämme pystyivät jahtaamaan saaliseläimiä juoksemalla päivän kuumimpina hetkinä silloin kun muut peto-eläimet lepäsivät.

Tutkijat selvittivät CMAH-geenin mutaatiota hiirien avulla. Lääketieteen opiskelija Jon Okerblom rakensi hiirille juoksumaton sekä pani ne juoksemaan myös oravanpyörässä.

Hän havaitsi, että hiiret, joilla oli ihmisen tapaan muuntunut CMAH-geeni, juoksivat 12 prosenttia nopeammin ja 20 prosenttia pitempään kuin muut hiiret.

Tutkijat löysivät näiltä hiiriltä normaalia enemmän pieniä verisuonia, jotka johtivat niiden jalkoihin. Lisäksi näiden hiirien jalkalihakset pystyivät supistumaan pitempään kuin muiden hiirien. Nämä hiiret pystyivät myös käyttämään happea hyväkseen normaalia paremmin.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

  • Tuoreimmat