REFRRER:path /

Jääkiekko

Jääkiekko-aihesivulla julkaisemme Suomi-sarjassa pelaavan Kajaanin Hokin ottelukoosteet ja -videot. Kajaanin Hokki on vuonna 1968 perustettu kajaanilainen jääkiekkoseura. Myös maajoukkueen ja NHL:n pelit ovat seurannassa.

« »

Mitali hyvän tahdon kisoista olisi vaatinut Leijonilta muutakin kuin ylivoimaonnistumisia

Uutisanalyysi: Olympiaturnaus paljasti Suomi-kiekon kehityskohteita

Jussi Leinonen
Suomen pelit lässähtivät puolivälierätappioon Kanadaa vastaan.

STT, TUOMAS ARKIMIES

Pyeongchang

Hyvän tahdon kiekkoturnaushan tämä oli, kun NHL-miehet eivät olleet paikalla. Näin leukailtiin, mutta kyllä mitali olisi monelle silti kelvannut. Eikä vähiten olympiakaukalossa luistelleille Leijonille.

Suomella oli paras mahdollisuus pitkään aikaan ottaa olympiakultaa. Kulta olisi vaatinut joukkueelta kuitenkin erinomaista peliä ja venymiskykyä, eikä Suomi siihen yksinkertaisesti tällä kertaa pystynyt.

Suomen suoritukset aaltoilivat Etelä-Korea-ottelun paniikkitunnelmista hyvätasoiseen jääkiekkoon, mutta ehjä kokonaisuus ja loisto puuttuivat. Ilon hetkiä koettiin lähinnä ylivoimalla. Sen sijaan tasaviisikoin pelattaessa ongelmia oli jopa Etelä-Koreaa vastaan. Joukkue oli lopulta liikaa ykkösylivoimakentällisen ja maalivahti Mikko Koskisen varassa.

Maalintekijöitä arvostettava entistä enemmän

Nuori Eeli Tolvanen mätti maaleja ja nakutteli pisteitä, mutta hänenkin saldonsa lajin huippumaita Ruotsia ja Kanadaa vastaan oli 0+0. Joka tapauksessa Tolvanen on huippulahjakkuus ja pelannee pitkän NHL-uran.

Kimiräikkösmäiseen tapaan lakonisia kommentteja haastatteluissa jakava Tolvanen edustaa pelaajatyyppiä, joka ei häpeile tai nolostele yrittäessään maalia. Tolvasen ajattelumallissa kiekko yritetään ampua röyhkeästi maaliin eikä jäädä miettimään, että ketjukaveri saattaa suuttua, jos en nyt syötä.

Tolvanenkin tuhlasi maalipaikkoja, mutta röyhkeitä ja hyviä laukojia on Suomessa arvostettava entistä enemmän. Muuten Suomi-kiekon ikuisuusongelmasta eli tehottomuudesta ei päästä ikinä eroon. Etelä-Koreassakin huokailuja Leijonien tehottomuudesta saatiin kuulla kyllästymiseen asti.

Luisteluvoimaa ja nopeutta kehiin

Olympiaturnauksesta ei voi vetää turhan pitkälle meneviä johtopäätöksiä Suomi-kiekon tilasta. Tämä siksikin, että olympiaturnaus oli eräänlainen kevytversio, kun parhaat pelaajat eivät olleet paikalla. Lisäksi yksittäisen ottelun merkitys näissä turnauksissa on valtava.

Silti jotain havaintoja voidaan tehdä. Suomi oli vaikeuksissa huippumaita vastaan, jotka pelasivat modernia vauhtikiekkoa. Esimerkiksi ottelussa Ruotsia vastaan sinikeltaisia vaikutti olevan ympäri kaukaloa, kun Leijonat yritti rakentaa hyökkäyksiään. Paineen alla pelaaminen oli Suomelle vaikeaa. Sama toistui puolivälierässä Kanadaa vastaan.

Suomi yritti rytmittää peliä, mutta se oli usein liian hidasta. Huippumaita vastaan Suomi ei saanut ajoittain edes kiekkoa haltuunsa. Tämä kieli siitä, että kamppailuvoimassa, luisteluvoimassa ja nykyaikaisessa sentteripelissä oli puutteita.

Päävalmentaja Lauri Marjamäki totesikin hävityn puolivälierän jälkeen, että jääkiekon nykysuuntauksessa tilausta on etenkin erityisen luisteluvoimaisille pelaajille. Marjamäki on myös pitkin kautta puhunut sulavasti liikkuvien puolustajien merkityksen kasvamisesta.

Saldo Marjamäen päävalmentajakaudelta ei mairittele. Suomen mitaliputki olympialaisista katkesi, viime kevään MM-kisoissa Leijonat hävisi historiallisesti Ranskalle ja World Cupissa Suomi hävisi kaikki pelit tehtyään vain yhden maalin.

Viime vuosien menestymättömyys henkilöityy väkisin Marjamäkeen. Hän sanoi jatkavansa kevään MM-kisoihin ja arvioi Leijonien olevan kaikesta huolimatta oikeilla jäljillä. Tanskan MM-kisat ovatkin sitten Marjamäen viimeinen sauma johtaa Leijonat takaisin menetyksen polulle.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti

Lue lisää aiheesta

« »