REFRRER:path /

Kirjakammi: Onko kirjailija tosissaan vai leikkiikö hän lukijan kanssa?

Harry Salmenniemi: Delfiinimeditaatio ja muita novelleja – Siltala 2019

Kirjailija Harry Salmenniemi kirjoittaa uudessa novellikokoelmassaan Delfiinimeditaatio ja muita novelleja mitään kaihtamatta myös maailman huonoista puolista, oikeastaan hän korostaa niitä. Kirjan on kustantanut Siltala. Vuonna 1983 syntynyt Salmenniemi on julkaissut kuusi runokokoelmaa ja kaksi novellikokoelmaa. Hän sai Kalevi Jäntin palkinnon toisesta runokokoelmasta Texas, sakset.

Salmenniemi kirjoittaa siitä, miten ihminen joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen ja peittää todelliset ajatuksensa ja tuntemuksensa. Psykiatri kuuntelee potilaitaan sujuvasti ja myötäeläen mutta sisimmässään halveksii ja inhoaa heitä. Hän peittää todelliset ajatuksensa ja määrää potilaalle lääkkeitä, vaikka tietää, etteivät ne auta lainkaan. Nihilismissään psykiatri ajattelee, että potilaan itsemurha olisi paras ja halvin ratkaisu kaikkien kannalta.

Kovin ylevää näkemystä maamme korkeimmasta valtiojohdosta ei anneta lyhyessä novellissa Presidenttejä. Ainoastaan Sauli Niinistö saa armon, koska hänellä on kaunis lyyrikkovaimo. Kaikkein pahin mulkku tai novellin termein kakkapillu on tietenkin Kekkonen. Novelli on suoranaista rienausta mutta samanlaisia näkemyksiä löytyy yleisöosastoista ja somen keskustelupalstoilta.

Itse pidin eniten novellista Reservatio mentalis, jossa Salmenniemi kirjoittaa uudesta menestyskulttuurista. Siinä hävinneet jäävät nuolemaan näppejään ja joutuvat tyytymään osaansa. Novellissa kuvataan eliitin ja tavallisen kansan maailmojen loittonemista toisistaan yhä kaemmaksi. Valtaapitävien ja kansan todellisuus on niin etäällä toisistaan, että kuilua kasvattavia päätöksiä on yhä helpompi tehdä. Edessä on loputon kurjuutta kasvattava kierre. Köyhän osasta voi päästä vain tulemalla hulluksi tai kuolemalla. Novellin kuva yhteiskunnasta on hyytävä. Valitettavasti moni novellin kuvaama asia on jo toteutunut.

Novelli nimeltään Haastattelu pohjautuu rap-artisti Cheekin haastatteluun. Mielestäni kirjailija on yhdistänyt novellin haastateltavassa Cheekin ja K M Walleniuksen hahmot. Hän on luonut henkilön, joka on yhteiskunnalliselta ajattelultaan äärioikealla. Tämä vihaa työväenluokkaa ja vasemmistoa sekä ihailee tiukkaa kuria. Kirjailija kuvaa haastateltavaa itsevarmana ja itseään täynnä olevana kusipäänä.

Harry Salmenniemen Delfiinimeditaatio ja muita novelleja asettaa lukijan omituiseen tilanteeseen. Koko ajan lukija joutuu miettimään onko kirjailija tosissaan vai leikkiikö hän lukijan kanssa? Salmenniemi ei päästä lukijaa helpolla. Toivottavasti lukija ei suutu tai kyllästy vaan jaksaa lukea kirja loppuun. Vasta kaikki novellit luettuaan lukija saattaa tarkastella lukemaansa kokonaisuutena. Lukemisiin.

Juha Pikkarainen