REFRRER:path /

Kirjakammi: Rikosjournalismi – mitä se on?

Susanna Reinboth – Jarkko Sipilä: Etusivun rikokset / Crime Time 2018

Olen ihmetellyt sitä, mikä viehtymys meillä ihmisillä on erilaisten rikosjuttujen perään? Legendaarisia ja selvittämättömiä rikosjuttuja vuosikymmenien takaa ovat Kyllikki Saaren ja Bodominjärven murhat mutta jokaista vähänkin isompaa rikosjuttua seurataan tänään mediassa tarkoin ja asiasta spekuloidaan pitkään.

Ennen rikosjutut olivat pelkästään iltapäivä- ja rikoslehtien aineistoa mutta tänään rikoksista uutisoidaan kaikissa medioissa näyttävästi. Rikosten määrä ei ole lisääntynyt mutta rikosten julkisuusarvo on kasvanut voimakkaasti. Samoin on käynyt rikoskirjallisuudelle. Ennen väheksytty kioskikirjallisuus paistattelee tänään kirjakauppojen myyntilistojen kärjessä. Jokin on muuttunut.

Jakomäki – Mikkeli panttivankidraama reilut 30 vuotta sitten ja sen seuraaminen lehdistössä johti Oikeustoimittajat ry:n perustamiseen. Oli tarvetta kokemusten vaihtamiseen, vaikka toimittajat kilpailivat keskenään mediatilasta.

Läheskään kaikilla julkaisuilla ei ollut omia rikoksiin ja oikeusjuttuihin erikoistuneita toimittajia ja jutuista kilpailtiin. Kokeneet rikostoimittajat Susanna Reinboth ja Jarkko Sipilä ovat toimittaneet Oikeustoimittajat ry:n 30-vuotisjuhlajulkaisun Etusivun rikokset, alaotsakkeena Näin kovat uutiset syntyvät. Kirjan on kustantanut Crime Time.

Juhlajulkaisussa on kaikkiaan 18 kirjoittajaa ja he käsittelevät rikoksista kirjoitettuja juttuja melkein 50 vuoden ajalta.Vanhin jutuista on vuodelta 1971. Siinä Hannes Markkula kertoo miten sai liikanimen Murha-Markkula.

Yksi kirjan tuoreimmista jutuista on Mikko Gustafssonin kirjoittama selostus oikeuskäsittelystä, jossa Viinijärven sarjahukuttaja Pekka Seppänen istui käräjillä pitkäkarvainen reuhka tiukasti päässä. Hämmästyttävää oli se, että tekijän väkivaltaisuus tiedettiin ja häntä pelättiin.

Tästä huolimatta poliisi ei ollut löytänyt aikaisemmista jutuista mitään sellaista, mikä olisi viitannut Seppäsen syyllisyyteen ja keskeytti tutkimukset. Keskusrikospoliisi avasi kuitenkin tutkimukset, koska kyseessä oli poikkeuksellinen yhden ihmisen ympärille kehkeytynyt useiden kuolemantapausten sarja.

Suorastaan karmaisevana voi pitää Rami Mäkisen juttua Hyvinkään paloittelusurmasta vuodelta 1999. Kirjoittaja varoittaa jutun rankkuudesta mutta kirjoittaa asiasta, jotta lukijat ymmärtäisivät minkälaisia asioita voi rikostoimittajan työssä tulla vastaan.

Kyseessä oli niin poikkeuksellinen eri päihteiden alaisena tehty ja saatananpalvontaan liittyvä rikos, että kirjoittaja palasi asiaan vielä 20 vuotta myöhemmin. Kun lukee Mäkisen juttua, ei voi kuin ihmetellä ihmisen pahuutta.

JUHA PIKKARAINEN