REFRRER:path /

Avunsaantia turvataan eri keinoin

Sopimuspalokuntalaisten sekä muiden resurssien saatavuus mietityttävät Kainuun pelastuslaitoksen ammattilaisia.

Jouko Kinnunen
Vuosi sitten helmikuussa Kainuun pelastuslaitos harjoitteli maastopelastusta yhteistyössä Kainuun ensihoidon ja Kainuun rajavartioston kanssa.

Timo Kyllönen

Kainuussa odotetaan valmisteilla olevaa pelastustoimen uudistusta kaksijakoisin tunnelmin. Kainuun pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Anssi Parviainen sanoo, että osana maakuntauudistusta toteutettavaksi aiotussa uudistuksessa on luvassa ”aika vahvaa valtion ohjausta”.

Parviaisen mukaan uudistuksessa on Kainuun näkökulmasta enemmän uhkakuvia kuin mahdollisuuksia: samalla, kun pelastustoiminnasta tulee valtakunnallisesti entistä tasalaatuisempaa, rahoitusmalli voi suosia tiheämmin asuttuja alueita.

– Olen huolissani rahoituksesta, sillä olosuhteet ovat täällä hyvin erilaiset kuin ruuhka-Suomessa ja yksikköhinta on äkkiä korkeampi kuin siellä, missä taajamien välimatkat ovat lyhyemmät, Parviainen sanoo.

Hänen mukaansa keskusjohtoisuudesta ei ole rohkaisevia esimerkkejä poliisin eikä rajavartiolaitoksen suunnasta, kun puhutaan resursseista.

– Nykyisessä mallissa kunnat voivat itse vaikuttaa rahoituksen suuruuteen ja palvelutasoon. Jatkossa joudutaan miettimään sitä, miten maakuntavaltuustot jakavat niukkenevat rahat.

Pelastustoimen uudistusta on valmisteltu hankkeena, joka päättyi vuoden lopussa. Siinä työtä tehtiin 15 työryhmän voimin käymällä läpi koko pelastustoimi rahoituksesta riskianalyyseihin ja viestinnästä kansainvälisiin tehtäviin.

– Yksi iso ja uusi juttu Kainuussa on vasta aloitettu arktisen pelastusjoukkueen kouluttaminen. Tarkoitus on kouluttaa 17 hengen joukkue, joka voidaan lähettää vaativiin tehtäviin. Mukana on myös kuhmolaisia, Parviainen kertoo.

Uudistuksen yhteydessä varmistetaan myös se, että pelastuslaitokset pystyvät tarvittaessa hoitamaan ensihoitotehtäviä. Nykyään lähes kaikki muut paitsi Kainuun pelastuslaitos myös tuottavat ensihoitopalveluja.

– Siihen, ollaanko ensihoidossa jatkossa mukana, ottaa kantaa aikanaan uusi maakunta.

Yksi uudistuksen valmistelussa huomioitu asia on sopimuspalokuntien toiminnan edistäminen. Anssi Parviainen sanoo, että Kainuussakin vapaapalokuntalaisten määrä on nyt heikompi kuin kymmenen vuotta sitten.

– Vielä pärjätään, mutta jos tilanne jatkuu samanlaisena, niin kymmenen vuoden kuluttua ollaan vaikeuksissa.

Se voisi Parviaisen mukaan tarkoittaa tukeutumista kyläturvamalliin, jollaista on kehitetty Pohjois-Karjalassa.

– Siinä luodaan rakenteita virkeiden kylien ympärille niin, että siellä voidaan pärjätä yllättävissä tilanteissa pidempiä aikoja ilman viranomaisten apua. Näitä tilanteita voisivat olla esimerkiksi sähkökatkot.

Tilanteeseen voisi Parviaisen mukaan vaikuttaa tukemalla vapaapalokuntia.

– Näissä yhdistyksissä olisi hyvä olla nuoriso- ja naisjaostot ja sitä kautta viranomaispuolelle tulisi lisäarvoa.

Paloesimies Kari Kähkönen Kuhmosta sanoo, että paikkakunnalla on jatkuvasti haku päällä uusien sopimuspalokuntalaisten saamiseksi.

– Kainuussa sopimuspalokuntalaiset koulutetaan valtakunnallisen koulutusohjelman mukaisesti, ja koulutus tapahtuu Kainuun alueella. Koulutuksen jälkeen sopimuspalokuntalaiset osallistuvat palokunnan kaikkiin hälytystehtäviin. Kun ennen puhuttiin palokuntalaisharrastuksesta, nyt se on monille sivutoimista työtä omien aikaresurssien salliessa. Aktiivinen sopimuspalokuntalainen ansaitsee noin tuhannen euron lisäansiot kuukaudessa, sillä palkkaa maksetaan niin harjoittelutunneista, varallaolosta kuin tehtävistäkin, Kähkönen sanoo.

Sopimuspalokuntalaiseksi kouluttaminen etenee vaiheittain ja nousujohteisesti.

– Keväällä aloitetun sammutustyön kurssin jälkeen voi valmistua nuoremmaksi sammutusmieheksi ja päästä tehtäville mukaan jo kesällä. Sitten syksyllä koulutus jatkuu savusukeltamisella, joten noin vuoden kuluttua koulutuksen aloittamisesta voisi jo toimia savusukellustehtävissä kokeneemman työntekijän parina, Kähkönen kuvaa.

Jätä kommentti