REFRRER:path /

Tästä koulusta on ponnistettu pitkälle

60 vuotta sitten koulunsa aloittaneet muistelevat, että monet nousivat Kuhmosta valtakunnan huippupaikoille.

Terttu Kähkösen kotialbumi
Koulunkäynnin Kontion koulussa vuonna 1958 aloittaneet tapasivat keskiviikkona Kuhmossa.

Timo Kyllönen

Kontion koulun pihalla kokoontui keskiviikkona joukko koulunkäyntinsä samassa rakennuksessa 60 vuotta sitten aloittaneita luokkatovereita. Mukana oli seitsemän Laila Pekkolan ja Sinikka Viljasen oppilasta, vaikka ikäluokkaa aloitti tuolloin nelisenkymmentä lasta.

Kaarle Holmberg kertoi, että tuon ajan opettajat olivat hyvin sitoutuneita tehtäviinsä ja halusivat ehkä vähän näyttää toisilleenkin, kuinka pärjäävät.

– Komento oli ehkä siitäkin johtua tiukka. Mutta niin näistä lapsista on tullut vaikka mitä: arkkitehtejä, kirjailijoita, suuryritysten johtajia ja muuta, mitä opettajat eivät olisi ikinä uskoneet. Se näkyi näistä lapsista jo koulussa, he loistivat luokassa jo silloin.

Kannustusta menestykseen oli myös koulun ulkopuolella. Esimerkiksi Holmbergin äiti saattoi tarkastaa läksyt oman pojan lisäksi myös tämän kavereilta, ja pitipä hän silloin tällöin omia kokeitakin.

– Kauppias Meriläinen kysyi koululaisilta, miten matikankokeet menivät, ja lääkärintarkastuksessakin sain kannustusta hakea lääkikseen. Minusta koko kylä oli täynnä kannustusta, Holmberg kiittelee.

Meeri Larikka muisteli, kuinka koulun ruokalistalta löytyi 1950-luvun lopussa makaronivelliä, pottumaitoa, kaurapuuroa ja marjapuuroa lauantaisin. Lihakeitto ja hernekeitto olivat ainoat ruoat, joiss oli lihaa.

– Maidot ja leivät piti olla jokaisella omasta takaa. Nykyisen kamarimusiikkikaupan paikalla oli keittola, jossa syötiin, ja meidän luokkamme oli sen yläpuolella. Jumppasali taas oli nykyisen kahvilan paikalla, Larikka kertoi.

– Ja salaatteja ei syöty, Holmberg lisäsi.

Tapaamisessa muisteltiin myös hieman opettajien luonteenpiirteitä, vanhoja leikkejä ja sitä, kuinka koulun ulkorakennuksessa käytiin ulkohuussissa.

– Ja Ahti Riihonen opetti puukäsitöitä eli ainakin lennokinrakentamista. Balsapuusta niitä tehtiin, Jaakko Kyllönen lisäsi.

Entisten koulutovereiden yhteinen toive on, ettei Kontion kivikoulua purettaisi.

– Minusta pitäisi vedotta rakennuksen arkkitehtuurisiin arvoihin, hakea avustusta ja suunnitella jotakin käyttöä koululle, vaikka nuorisotoimintaa ja harjoitustiloja, Kaarle Holmberg ehdotti.

Hän sanoi, ettei ”kylän viimeistä, hyvää arkkitehtuuria edustavaa rakennusta” pitäisi hävittää, mutta totesi myös, että ilman käyttöä sitä on mahdotonta pitää yllä nykyisellä veronmaksajapohjalla.

Juttua muokattu 20.7. kello 8.50: balsapuu-termiä korjattu.

Kommentit

Näytä 10 20 30 40 50 kommenttia sivulla

Jätä kommentti