Ulkomaat

Ainakin yksi vaarallinen asemies yhä kateissa Itävallassa – koetteleeko Eurooppaa uusi terrorin aalto?

Wienin iskuissa kuoli neljä ja loukkaantui 14 ihmistä. Tekijöitä ja kohteita oli useita.

Kaikkiaan neljä ihmistä sai surmansa Wienin keskustassa maanantai-iltana tehdyissä aseellisissa hyökkäyksissä. Iskuissa loukkaantui 22 henkilöä, joista 14 vakavasti. Tiistaina kolme loukkaantuneista oli Wienin pormestarin mukaan kriittisessä tilassa, Reuters kertoo.

Hyökkäys alkoi, kun aseistautunut mies avasi tulen Wienin keskustassa sijaitsevan synagogan edustalla noin kello kahdeksan jälkeen maanantai-iltana paikallista aikaa, ja yhteensä tekopaikkoja kerrotaan olleen kuusi.

Alueella, jolle iskut tehtiin, sijaitsee useita baareja. Ihmisten kerrotaan olleen ulkona runsain joukoin lämpimänä iltana ennen tiistaina alkaneita koronarajoituksia. Varmaa ei ole, oliko tapahtumahetkellä suljettuna ollut juutalainen synagoga hyökkäyksen nimenomainen kohde.

Poliisi ampui päätekijän, 20–vuotiaan jihadistina tunnetun miehen, jolla oli yllään räjähdevyö. Räjähdevyö osoittautui myöhemmin epäaidoksi. Mies oli aseistautunut automaattiaseella, pistoolilla ja veitsellä.

Ei ole täysin varmaa, oliko tekijöitä useampi. Itävallan sisäministeri Karl Nehammer kertoi tiistaina tiedotustilaisuudessa, ettei kännykkäkameroilla kuvattu videomateriaali tapahtumista osoita, että paikalla olisi ollut toinenkin hyökkääjä. Nehammerin mukaan tätä mahdollisuutta ei ole suljettu kuitenkaan täysin pois.

Viranomaiset kehottivat iskun jälkeen ihmisiä pysymään poissa Wienin keskustasta. Itävallan poliisi oli tiistai-iltapäivään mennessä pidättänyt 14 henkilöä, joiden epäillään liittyvän iskuun.

Hyökkäyksessä kuolivat vanhempi nainen ja mies, nuori ohikulkija ja tarjoilija.

Hyökkääjä tuomittu jihadisti

Iskun tekijä, joka oli sekä Itävallan että Pohjois-Makedonian kansalainen, oli tuomittu huhtikuussa 2019 vankilaan 22 kuukaudeksi yrityksestä matkustaa Syyriaan aikomuksenaan liittyä ääri-islamistiseen terroristijärjestö Isikseen.

Hänet oltiin vapautettu aikaisin nuoren ikänsä vuoksi, joulukuussa 2019.

Nehammer kertoi lehdistötilaisuudessa, että hyökkääjä oli osallistunut deradikalisaatio-ohjelmaan ja näyttänyt merkkejä yhteiskuntaan integroitumisesta.

Pariisin surma alkusoittoa?

Teko on tuomittu laajasti sekä ulkomailla että Itävallassa. Liittokansleri Sebastian Kurz luonnehti sitä vastenmieliseksi terrori-iskuksi.

Samalla Euroopassa nousi huoli uuden laajan terroriaallon uhasta.

Lokakuun puolivälissä 18-vuotias nuori mies surmasi raa'asti Pariisissa opettajan. Opettaja oli näyttänyt oppitunnilla Muhammed-pilakuvia esimerkkinä siitä, millaiset kuvat saattavat aiheuttaa maailmassa kuohuntaa.

Surmasta ja siihen liittyneistä reaktioista seurasi levottomuuksia ja protesteja sekä Euroopan puolella että Lähi-idässä. Lokakuun lopulla Ranskassa iskettiin taas. Kolme ihmistä kuoli maan eteläosassa Nizzassa tapahtuneessa veitsihyökkäyksessä.

Ranskassa tapahtui veitsihyökkäys myös syyskuun lopulla. Tällöin kaksi ihmistä loukkaantui vakavasti satiirilehti Charlie Hebdon entisen toimituksen lähellä Pariisissa tehdyssä iskussa.

Yksittäiset jihadistit asialla?

Ranskassa, jota myös koronakriisi koettelee ankarasti, on jo vaadittu sosiaalisen median rajoittamista terrori-iskujen estämiseksi.

Asiantuntijat ovat spekuloineet myös yhden tai useamman suuren iskun mahdollisuudella jossakin päin Eurooppaa.

Esimerkiksi riippumaton yhdysvaltalainen The Defense Post muistutti aiemmin syksyllä, että vaikka ääri-islamistiset Al-Qaida ja Isis ovat pirstaloituneet pieniin osiin, niiden ideologia ei ole kadonnut mihinkään. Se voi yllyttää yksilöitä tai pieniä ryhmiä tekemään iskuja terrorijärjestöjen nimissä.

Päivitetty kauttaaltaan 3.11. klo 20.48.