Mielipiteet

Aluevaaliehdokkaan mielipide: Vanhustenhoidon haasteet ja palvelurakenteen keventäminen

Kainuussa on panostettu vanhusten kotihoitoon enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Yli 75-vuotiaista noin 14 prosenttia on säännöllisen kotihoidon piirissä, 8 prosenttia omaishoidon piirissä ja 7,5 prosenttia tehostetussa palveluasumisessa eli hoivakodeissa. Kainuussa omaishoidon ja kotihoidon piirissä on muuta maata enemmän myös muistisairaita ja erittäin paljon apua (enemmän kuin kaksi käyntiä/vrk) tarvitsevia vanhuksia. Ratkaisuja kotihoidon resurssipulaan on haettu tekniikasta, etäkontakteista ja kuvapuhelimista.

Vanhusten osuus väestöstä on kasvussa. Soten tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä keventää palvelurakennetta eli vähentää sekä kotihoidon että tehostetun palveluasumisen käyttöä kolmanneksella. Suunnitteilla on rakentaa paljon kotihoitoa tarvitseville vanhuksille kevyesti tuettuja yhteisöllisiä asumismuotoja eli senioritaloja tai palvelutaloja. (Iäkkäiden maakunnallinen palvelukokonaisuus Kainuussa, Kainuun sote 2018) Siten kotihoidolta säästyisi välimatkoihin kuluvaa aikaa ja polttoainetta. Myöskään henkilöstömitoitus ei koske kevyesti tuettua palveluasumista (Valvira: Vanhuspalvelulain muutokset 2020).

On tutkittu ja laskettu, että jos vanhuksen avuntarpeeseen riittää yksi hoitajan käynti vuorokaudessa, kotihoito on kustannuksiltaan yhteiskunnalle edullisempi ratkaisu kuin hoivakoti (Pekka Rissanen, THL: Ikäihmisten hoiva 2018). Mitä enemmän hoitajan käyntejä tarvitaan, sen kalliimmaksi kotihoito käy.

Jos vanhuksella on etenevä muistisairaus, jossakin vaiheessa hän ei enää tunnista asuntoaan kodikseen ja pelkää olla siellä, vuorokausirytmi on hävinnyt niin, että hän lähtee öisin ulos tai herättämään naapureita, hän ei muista syödä ja henkilökohtainen hygienia on käsittämätön elämänalue. Puhelimen käyttö ei enää onnistu ja voi olla harhoja ja aggressiivista käyttäytymistä. Siinä vaiheessa mikään määrä kotihoidon käyntejä, kevyttä asumisen tukea tai teknisiä laitteita ei riitä.

Vanhuksen omaa tahtoa pitää kuulla. Jos hän tarvitsee paljon apua kotiin, mutta ei silti pärjää siellä edes omaisten tuella, hänen tulee päästä ympärivuorokautiseen tehostettuun palveluasumiseen eli hoivakotiin. Siihen pääsyn kriteerit ovat tiukat. Kotihoitoa kuormittaa nyt suuri määrä muistisairaita vanhuksia, jotka eivät oikein enää selviydy kodeissaan kotihoidon turvin. Kotona asuvat pitkäaikaissairaat vanhukset käyttävät myös kalliita ensihoidon, erikoissairaanhoidon ja vuodeosastojen palveluja enemmän kuin hoivakodeissa asuvat.

Kun ihmiset elävät yhä vanhemmiksi, myös muistisairaiden määrä kasvaa. Muistisairaudet eivät parane. Niiden etenemistä voidaan enintään hidastaa. Keskivaikeasti tai vaikeasti muistisairaan hyvä hoito toteutuu parhaiten (ja myös edullisimmin) yhteisöllisessä hoivakodissa, jossa on oma huone, henkilökuntaa paikalla ympäri vuorokauden ja jossa voi elää turvallista ja kodinomaista elämää loppuun asti.

Vanhustenhoidosta säästäminen on noloa. Lisäksi se tekee vanhenemisesta pelottavaa.

Anja Tiainen

OPO ja lähihoitaja

aluevaaliehdokas (sit. vas.)

Kajaani