Kotimaa

Arvio: EU:n tiukka ilmastotavoite on Suomelle yhä helpompi kuin hallituksen oma

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen mukaan kansalaisten luoma paine on muuttanut ilmastopolitiikan dynamiikkaa Euroopassa. 55 prosentin tavoitteen läpimeno on Mikkosen mukaan selvää.

Suomen on todennäköisesti helpompaa saavuttaa EU:n tiukentuvakin ilmastotavoite kuin päästä hallituksen omaan tavoitteeseen.

Komissio on esittänyt tavoitteeksi 55 prosentin vähennystä vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuosi on 1990.

– Suomen 2035-tavoite saattaa olla jo tiukempi, sanoo komission esityksen alustavaan vaikutusarviointia analysoinut tutkija Tomi J. Lindroos VTT:ltä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Hallitusohjelman tavoite on hiilineutraalisuus vuonna 2035. Tuolloin päästöjen ja nielujen yhteisvaikutuksen tulisi siis olla nollaluokkaa.

Pelkät numerot eivät avaa asiaa, sillä tavoitteiden kattavuudella toteutustavoilla on iso merkitys.

"Muutos on selvästi näkyvissä"

Ilmastolakiin kirjattavasta vuoden 2030 päästövähennystavoitteesta on tarkoitus päästä Eurooppa-neuvostossa yksimielisyyteen vielä tänä vuonna.

Ympäristö- ja ilmastonministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan 55 prosentin tavoitteen läpimenosta ei kuitenkaan ole epäselvyyttä, vaikka Euroopan neuvosto ei pääsisikään asiasta yksimielisyyteen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Selvästi näyttää siltä, että tavoitteella on jäsenmaiden määräenemmistö, hän sanoi maanantaina ympäristöministeriön verkkotiedotustilaisuudessa.

Mikkosen mukaan monet aiemmin vastakarvaan toimineet maat ovat nyt muuttaneet mieltään eikä aktiivisia vastustajia enää löydy.

– Muutos on selvästi näkyvissä, Mikkonen sanoo.

Vain yhteinen vai kaikkia maita sitova?

Ilmapiirimuutoksen syiksi ministeri katsoo muun muassa ilmastoratkaisujen laskevan hinnan sekä kansalaisyhteiskunnan kasvaneen paineen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Mikkonen mainitsee esimerkkinä Slovakian, jossa kansalaisaloitteella on ohjattu vahvasti maan ilmastokantaa. Muitakin esimerkkejä itäisestä Euroopasta löytyy.

– Esimerkiksi Puolan asenne on selvästi muuttunut, ja se on alkanut miettiä rakentavalla tavalla. Myös esimerkiksi Latvia on siirtynyt etujoukon maihin, mikä on muuttanut dynamiikkaa selvästi.

Tavoitteen ja sen toteutuksen ohella päättämättä on se, sitoisiko uusi tavoite EU:ta vain yhdessä vai kutakin jäsenmaata myös erikseen.

Suomi on Mikkosen mukaan valmis jälkimmäiseen, kun taas Itä-Euroopan maat korostavat kollektiivista tavoitetta. Tässä vanhat jakolinjat siis vielä näkyvät.

Suomi haluaa tiukennukset päästökauppaan

Osa EU-maista, kuten Tanska ja Ruotsi, haluaisi vieläkin tiukempia eli 60-65 prosentin tavoitteita.

Suomen näkemys on tarkkaan ottaen "vähintään" 55 prosenttia. Numeroa tiukemmaksi tämän tekee se, että Suomi haluaa lukeman täyttyvän kokonaan päästövähennyksillä.

Hiilinielujen kasvattamista koskeva tavoite pitäisi Suomen mielestä asettaa erikseen.

– Nielujen kasvattamiselle on tarvetta joka tapauksessa. Erillinen tavoite toisi selkeyttä, koska metsänieluja lasketaan eri tavoilla ja tietopohja on eri maissa erilainen, Mikkonen perustelee.

Hän sanoo, että Suomen näkemys on päästövähennysten suuntaaminen keskitetysti päästökauppaan mahdollisesti laajentamalla sitä samalla uusille sektoreille.

– Suomessakin nähdään, että taakanjakosektorilla (päästökehitys) on junnannut paikoillaan moni paikoin. Päästökauppasektorilla on saatu hyviä tuloksia.

Maakohtaisia vaikutuksia päästän arvioimaan vasta myöhemmin

Kun tavoitteet saadaan kirjattua ilmastolakiin, siirrytään toteutukseen eli ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisiin direktiiveihin vaadittaviin muutoksiin.

Näistä odotetaan ehdotuksia ensi kesäkuuhun mennessä. Samalla päästään arvioimaan, mitä muutokset tarkoittavat yksittäisille jäsenmaille.

– Vaikutukset voivat erota paljonkin eri jäsenmaiden välillä, VTT:n Lindroos huomauttaa.

Tähän vaikuttaa ratkaisevasti paketin sisältö, kuten se, miten esimerkiksi päästökauppaa laajennetaan. Nykyisin esimerkiksi liikenne kuuluu niin sanottuun taakanjakosektoriin, ja päästövähennysten toteuttaminen poliittisesti vaikeaa.

– Jos liikenne otetaan päästökauppaan, pakotetaan tekemään jotakin eri tavalla. On paljon kysymysmerkkejä, jotka lainsäädäntöpaketti ratkaisee.

Muita esillä olleita päästökaupan laajentamisen kohteita ovat ainakin pienet energiantuotantolaitokset, EU:n sisäinen meriliikenne sekä rakennusten erillislämmitys.

Viisi prosenttia = viisi vuotta

Nykyinen 2030-tavoite on 40 prosentin vähennys. Tiukennukseen on sikäli varaa, ettäEU-tasolla jo nykyinen politiikka johtaa komission arvion mukaan 46-48 prosentin päästövähennykseen.

Kun nielut huomioidaan, tarkoittaisi 55 prosentin tavoite edelliseen verrattuna noin yhdeksän prosenttiyksikön lisäleikkauksia päästöihin. Niitä tulisi lisäksi tehdä etupainotteisemmin.

Pienillä muutoksilla tavoitteissa on iso merkitys, kun ilmastotutkijoiden mukaan toimilla on nimenomaan kova kiire.

– Viiden prosentin muutos tavoitteeseen saattaa siirtää tavoitevuotta melkein viidellä vuodella, Lindroos sanoo.

Ilmastotavoitteiden yhteydessä on keskusteltu muun muassa EU:n sisäisen laivaliikenteen ottamisesta osaksi päästökauppajärjestelmää.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo, että kansalaisvaikuttaminen on jo heijastunut muutoksina eurooppalaiseen ilmastopolitiikkaan.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä