Kotimaa

AstraZenecan koronarokote voi saada myyntiluvan ennakoitua aiemmin – Suomessa on annettu 20 000 rokotetta

EU:n komissio on sopinut satojen miljoonien rokoteannosten lisähankinnoista. AstraZenecan koronarokote ei vaadi samanlaista kylmäkuljetusta kuin jo aiemmin myyntiluvan saaneet rokotteet.

Koronakriisin keskellä taistelevat EU-maat saanevat pian myös kolmannen koronarokotteen käyttöönsä.

Euroopan lääkevirasto (EMA) kertoi perjantaina, että AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston yhdessä kehittämälle koronarokotteelle voidaan myöntää myyntilupa vielä tammikuun loppupuolella.

Aiemmin EMA on kertonut, että myyntiluvan myöntäminen vielä tammikuussa olisi epätodennäköistä.

Nyt EMA odottaa, että AstraZenecan lupahakemus tulee viraston käsittelyyn ensi viikon aikana.

– Myyntiluvan myöntäminen riippuu tietenkin siitä, millaista dataa olemme saaneet ja miten tietojen arviointi etenee. Kerromme asiasta julkisuuteen heti kun olemme ottaneet vastaan lupahakemuksen, Eman pääjohtaja Emer Cooke sanoi avoimessa verkkoseminaarissa perjantaina.

EMA myönsi kuluneen viikon keskiviikkona yhdysvaltalaisen lääkeyhtiön Modernan kehittämälle rokotteelle.

Rokote on toinen EU:ssa myyntiluvan saanut koronarokote.

Kolmas rokote olisi kuljetusvaatimuksiltaan vaivaton

AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämä rokote poikkeaa kahdesta jo EU:n myyntiluvan saaneesta rokotteesta.

Yksi isoimmista eroista on se, että AstraZenecan rokote ei vaadi samanlaista kylmäkuljetusketjua kuin esimeriksi Pfizerin ja Biontechin rokote.

AstraZenecan rokote säilyy jääkaappikylmyydessä, joka helpottaa huomattavasti sen kuljettamista ja rokotusten järjestämistä.

Sen sijaan Pfizerin ja Biontechin rokote on kuljetettava vähintään -70 asteen pakkasessa.

Myös yhdysvaltalaisen lääkeyhtiön Modernan koronarokote vaatii kylmäkuljetuksen, mutta vaadittava lämpötila on -20 astetta, joka vastaa tavallista pakastinta.

AstraZenecan rokotteet ovat myös kustannuksiltaan huomattavasti edullisemmat kuin Modernan sekä Pfizerin ja Biontechin rokotteet.

Rokotteita erottaa myös se, että Modernan sekä Pfizerin ja Biontechin rokotteet ovat niin mRNA-rokotteita, jotka perustuvat uudenlaiseen teknologiaan eikä rokotteissa ole virusperäisiä aineita.

AstraZenecan rokote on puolestaan niin sanottu adenovirusrokote.

EU neuvotteli lisätilauksista

EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi perjantaina, että EU on sopinut mahdollisuudesta ostaa 300 miljoonaa lisäannosta Biontechin ja Pfizerin koronarokotetta eli yhteensä 600 miljoonaa rokoteannosta.

– Tämä buustaa rokotuksia ympäri Eurooppaa, von der Leyen sanoo.

Lisäys on suuri, sillä alun perin EU olisi sopinut yhtiöiden kanssa hankkivansa 300 miljoonaa annosta. Komission mukaan lisäannosten toimittaminen alkaa huhti–kesäkuussa.

Der von Leyer perustelee sopimuksen laajentamista sillä, että rokotteita saadaan nopeammin käyttöön. EU:n rokotestrategia on herättänyt kritiikkiä muun muassa hitauden vuoksi.

EU on sopinut kuuden rokotevalmistaan kanssa yhteensä 2,3 miljardin rokoteannoksen ostamisesta.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on vaatinut ripeämpiä rokotetoimituksia EU-maihin. Kiuru on kirjoittanut asiasta terveyskomissaari Stella Kyriakidesille.

Kirjeessään hän kertoi, ettei hyväksy tilannetta, jossa muualle kuin EU-alueelle on pystytty toimittamaan reilusti rokotteita samalla, kun toimitukset EU-maihin ovat viivästyneet.

Suomessa koronarokotukset aloitettiin 27. joulukuuta ja tähän mennessä on annettu noin 20 000 koronarokotetta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Myös Suomessa on kritisoitu sitä, että rokotukset etenevät liian hitaasti.