Ulkomaat

Brittiarvion mukaan Naton ja Venäjän sota on lähellä – Kenraalimajuri evp Pekka Toveri arvelee Naton varoittavan Venäjää siviilien pommittamisesta

Helsinki

Sota Naton ja Venäjän välillä on muuttunut pelkoskenaariosta todelliseksi uhkaksi. Britannian strategisen komentokeskuksen entinen johtaja Richard Barrons arvioi maanantaina Britannian yleisradioyhtiölle BBC:lle, että Naton sotilaallinen puuttuminen on lähellä, mikäli Venäjä lisää pommituksiaan siviilikohteisiin.

Kyseessä voi olla joko aito uhka-arvio tai keskeisestä Nato-maasta lähetetty suora varoitus Vladimir Putinille .

– Myös Amerikasta on tullut samaa signaalia, että Venäjä on yhden verilöylyn päässä siitä, että tätä että aletaan pohtia. Onhan se kova juttu. Venäjä uhkasi alussa, että jos operaatioon puututaan, nähdään sellaista tuhoa, mitä ei ole nähty maailmanhistoriassa. Eli Venäjä viittasi suoraan ydinaseeseen, puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä 2019–2020 toiminut kenraalimajuri evp Pekka Toveri sanoo.

Venäjän tykistön arvioidaan olevan keskiviikkoon mennessä Kiovan liepeillä. Venäläisten 56 ohjusiskua ja 113 risteilyohjusta puolentoista miljoonan ihmisen Kharkivin kaupunkiin osoittavat, että Putinille kaikki keinot ovat mahdollisia, jotta sota saadaan kääntymään Venäjän eduksi.

Barrons arveli BBC:llä, että länsimaiden julkinen paine patistaa Natoa vastaamaan sotilaallisesti, jos iskut kohdistuvat siviileihin.

– Emme voi katsoa kymmenien tuhansia ukrainalaisten teurastamista, vaan pitää keksiä keinoja, jotka toimivat sanktioita nopeammin, jos Venäjä pommittaa siviilejä, Barrons sanoi BBC:llä.

Naton lähihistoriasta löytyy yksi massiivinen sotilaallinen puuttuminen, joskin silloin vastapuolena oli Venäjän tukema Serbia, ei Venäjän kaltainen sotilasmahti. Nato pommitti Jugoslavian liittotasavaltaa maaliskuun 24. päivästä kesäkuun 10. päivään saakka 1999. Sen johdosta etniseen puhdistukseen syyllistyneet serbit vetäytyivät Kosovosta.

Puolan presidentti Andrzej Duda ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg tapasivat tiistaina Laskin lentotukikohdassa Puolassa. Presidentti Sauli Niinistö keskusteli maanantai-iltana Dudan kanssa Venäjän hyökkäyksen vaikutuksista Euroopan turvallisuudelle ja keinoista tukea Ukrainaa. Kuva: Grzegorz Michalowski

"Laajentuminen Ukrainan ulkopuolelle vielä epätodennäköistä"

Toveri sanoo olevansa skeptinen siitä, että Nato reagoisi sotilaallisesti – ainakaan vielä.

– Uskon, että sillä pyritään luomaan painetta Venäjälle, jotta se lopettaa sotatoimensa ja on käyttämättä raskasta tulivoimaa Kiovassa ja Harkovassa. Siitä ollaan vielä aika monen askeleen päässä, että Nato rupeaisi puuttumaan tilanteeseen. Se on enemmänkin painostusta tässä vaiheessa, Toveri arvioi.

Sotilaskalustoa ja noin 50 sotilasta kuljetetaan Liettuaan Norjan Garemoenista viime sunnuntaina. Sotilaat ovat osa lisävoimia, jotka liittyvät Nato-vahvuuteen Liettuassa. Kuva: Beate Oma Dahle

Toveri pitää todennäköisenä, että sotatoimet eivät ole laajenemassa Ukrainan ulkopuolelle. Uhka ydinsodasta pitää kauhun tasapaino voimassa.

– Pitää muistaa, että Venäjällä on 6 000 ydinkärkeä, joista vajaat 2 000 on valmiudessa. Jos Nato lähtisi puuttumaan, kyllä se tapahtuisi nimenomaan Ukrainassa. Puuttuminen ei myöskään tapahdu Britannian päätöksellä, Toveri sanoo.

Putin on laittanut myös ydinasejoukkonsa valmiuteen. Kyseessä ei välttämättä ole pelkkä poliittinen ele, kuten on myös arveltu, vaan nurkkaan ajettu diktaattori voi todella haluta käyttää sitä. Ratkaisu on liian vakava kuviteltavaksi.

Parhaillaan Kiovaan on matkalla yli 64 kilometriä pitkä Venäjän sotilassaattue, joka sisältää tykkejä ja panssarivaunuja. Saattue kasvaa, koska Ukrainalla ei ole pitkän kantaman tykkejä, joilla se pystyisi tuhoamaan peräkanaa kulkevan moottorijonon. Saattueen sanotaan olevan nyt 30 kilometrin päässä Kiovasta.