Kotimaa

Chattaaminen tekoälyn kanssa on pian nuorille arkipäivää – sovelluksissa tapahtuva datankeruu on arvoitus

Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelija Risto-Matti Paulin. Hän opiskelee datasta tekoälyyn-koulutus ohjelmassa. Arkistokuva. Kuva: Inka Hurskainen

Tekoäly hivuttautuu erilaisia mobiilisovelluksia käyttävien nuorten elämään vaivihkaa mutta huimalla vauhdilla. Lasten ja nuorten suosimassa viestisovellus Snapchatissa tekoäly on yhden napin painalluksen päässä, mutta sen turvallinen käyttö on arvoitus.

Snapchatin My AI -tekoälyhahmo saattaa esimerkiksi antaa nuorten tekemiin kysymyksiin kyseenalaisia vastauksia. Kysyttäessä mikä tekee ihmisestä kauniin, tekoäly kehottaa käyttämään meikkiä, joka korostaa parhaita puolia.

Tekoälyllä pyörivät chatbotit ovat saavuttaneet valtavan suosion, mutta samalla ne ovat avanneet uudenlaisen mahdollisuuden kolmansien osapuolien datankeruulle.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten tekoäly käsittelee sijainti- tai kuvatietoja, joita nuori Snapchatissa jakaa. Tekoälylle pystyy kysymysten lisäksi lähettämään kuvia itsestään ja lisäämään My AI -hahmon esimerkiksi ryhmäkeskusteluihin.

– Jos tekoälyn kanssa juttelee henkilökohtaisia asioita, täytyy muistaa, että niitä tietoja käyttää kolmas osapuoli.“

Loisto Setlementti ry vetää Sua varten somessa -toimintaa, jonka johtava asiantuntija Anni Pätilä on kokeillut chatbotin käyttöä. Hän koki sen antavan ihan järkeviä vastauksia. Pätilä pohtii My AI -tyyppisten ohjelmien pyrkivän vastaamaan nuorten tarpeeseen saada yksilöllistä neuvontaa ja apua.

Nuorisotyössä ei ole tullut vielä vastaan ongelmatapauksia My AI -tekoälyn kanssa. Pätilä kuitenkin muistuttaa, että mikään chatbot ei ole erehtymätön eikä turvallisen aikuisen antamia neuvoja voi korvata tekoälyn antamilla neuvoilla.

– Uskottavaltakin kuulostavat vastaukset voivat olla vääriä tai nuoren iän huomioon ottaen huonoja.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tekoälyn kielimalli pohjautuu seuraavan sanan ennustamiseen, ja se antaa vain mekaanisia vastauksia.

Pätilä on työssään jutellut paljon nuorten kanssa alustojen tietosuojista. Hän kannustaa nuoria tutkimaan, mihin kaikkeen henkilökohtaisen tiedon käyttöön he ovat antaneet suostumuksensa alustoja käyttäessään.

– Jos tekoälyn kanssa juttelee henkilökohtaisia asioita, täytyy muistaa, että niitä tietoja käyttää kolmas osapuoli.

Tampereen yliopiston mediakasvatuksen yliopistonlehtori Reijo Kupiainen sanoo, että kun uusi median muoto ilmaantuu, aikuiset joutuvat lapsia ja nuoria herkemmin mediapaniikkiin. Hänen mukaansa nuoret ymmärtävät datankeruun perusperiaatteet kohtuullisen hyvin. Nuori tietää esimerkiksi, että Google-haun perusteella voi saada nettiselaimessa tietynlaisia mainoksia, mutta havaintoa ei välttämättä osata perustella muuten kuin intuitiivisesti. Kokonaiskuva datankeruusta jää usein hämärään.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Vielä ei ole tutkimusta nuorten tekoälytietoisuudesta. Tekoälyn kanssa tarvitaan uudenlaista medialukutaitoa, Kupiainen kertoo.

Nuoret ovat Kupiaisen mukaan haavoittuvaisia, koska tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuutta voi olla vaikea arvioida. Tekoälyä voidaan käyttää levittämään ja suosimaan disinformaatiota, jos algoritmit havaitsevat käyttöajan lisääntyvän väärän tiedon äärellä.

Hän ei kuitenkaan näe Snapchatin tekoälyllä varustettua keskustelutoveria täysin ongelmallisena, vaan se sopii Snapchatille ominaiseen luovaan käyttöön ja vuorovaikutukseen, kunhan ymmärtää ja muistaa sen rajoitteet.

– Luottamussuhdetta on syytä pohtia virtuaalikaverille jutellessa. Sen taustalla ei ole emootioita, ja Snapchatin käyttäjä on tekoälylle vain yksi datapiste muiden joukossa.

– Voi hyvin olla, että tulevaisuudessa ei enää googlata, vaan kysytään chatbotilta. “

Teknologiakehitys on sellaisella tasolla, ettei voi tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Snapchatin tekoälyllä toimiva keskustelukaveri pohjautuu viime aikoina laajaa huomiota keränneen ChatGPT:n toimintaperiaatteisiin.

ChatGPT:tä on koulutettu valtavalla määrällä tietoa, ja sen kanssa käyttäjä voi keskustella tavallisen chatin tavoin. ChatGPT kerää tietoa ja kehittää itseään sitä mukaa kuin sitä käytetään. Sen omistaa yhdysvaltalainen OpenAI-yritys.

– Voi hyvin olla, että tulevaisuudessa ei enää googlata, vaan kysytään chatbotilta. Mitä se käytännössä tarkoittaa, ja miten tulokset tulevat näkyviin, selviää vasta tulevina vuosina, Kupiainen lisää.

Lisää aiheesta

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä