Kotimaa

EK:n hallituksen johtoon valittu Jaana Tuominen nostaa työllisyyden parantamisen kärkeen – pääministerille hän tarjoaa yhteistyötä

Fiskarsin entinen toimitusjohtaja Jaana Tuominen on valittu Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n hallituksen puheenjohtajaksi ensi vuoden alusta. Tuominen sanoo, että vain työllisyyttä parantamalla voidaan turvata hyvinvointi. Työllisyyskeinoja Tuomisen mukaan on, nyt pitää vain sopia, missä järjestyksessä niitä tehdään.

Helsinki

Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n edustajisto valitsi Jaana Tuomisen , 60 EK:n hallituksen puheenjohtajaksi tänään järjestetyssä syyskokouksessa. Tuominen on ensimmäinen nainen EK:n hallituksen johdossa.

Tuominen sanoi ensimmäisessä mediatapaamisessa, että hyvinvointivaltio on hänelle hyvin tärkeä. Tuominen kertoi olevansa syntyisin turkulaisesta työläisperheestä ja hyvinvointivaltio takasi hänelle mahdollisuuden kouluttautua diplomi-insinööriksi Åbo Akademissa.

– Suomen vahvuus on aina ollut se, että kuka tahansa voi turvata tulevaisuutensa kouluttautumalla. Ikävä kyllä emme voi enää olla varmoja, että tulevilla sukupolvilla on samat mahdollisuudet. Vain työllisyyttä parantamalla ja sitä kautta yhteistä hyvinvointia lisäämällä varmistamme kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin myös jatkossa, Tuominen sanoo.

Elinkeinoelämän välit Sanna Marinin (sd.) hallituksen ovat olleet kireät. Tuominen sanoo olevansa hyvin valmis yhteistyöhön pääministerin kanssa ja toivoo pääsevänsä pian keskustelemaan Marinin kanssa.

– Tavoite on sama EK:lla ja Suomen hallituksella, kyllä me Suomen parasta ajattelemme. On varmaa, että keinoista ja lyhyen tähtäimen kysymyksistä tulee keskustelua, mutta sehän on vain tervettä.

Täysipäiväinen puheenjohtaja

Tuomisesta tulee EK:n puheenjohtajana lähes täysipäiväinen, sillä hän ei ole tällä hetkellä päivätöissä. Tuominen seuraa EK:n hallituksen johdossa Pekka Lundmarkia , joka siirtyi viime elokuun alussa energiayhtiön Fortumin johdosta Nokian toimitusjohtajaksi. Tuominen on aiemmin ollut EK:n hallituksen jäsen vuosina 2016-2017.

Tuominen sanoo, että hänellä on enemmän aikaa käyttää EK:n asioihin kuin edeltäjällään, ja se vaikuttaa jollakin tavoin. Päivittäiseen tekemiseen EK:ssa hän ei aio kuitenkaan puuttua.

EK otti pari vuotta sitten selvän kannan, että tulopoliittisia ratkaisuja ei tehdä, ja liitot neuvottelevat sopimuksistaan. Tämä linja jatkuu, vahvisti Tuominen.

– EK:lla on iso merkitys yritysten toimintaedellytysten ylläpidossa ja parantamisessa. Katsomme millä edellytyksillä suomalaiset yritykset pärjäävät sekä Suomessa että maailmalla, Tuominen luonnehti EK:n roolia.

Työllisyystoimissa lyhyellä tähtäimellä pitää Tuomisen mukaan keskittyä siihen, miten päästään koronakriisin yli.

– Pitkällä tähtäimellä tarvitaan syrjäytymisen ehkäisyä, koulutusta, työperäistä maahanmuuttoa, eri tapoja pidentää työuria ja osa-aikatyötä. Keinoja kyllä on, on vain sovittava missä järjestyksessä niitä tehdään.

Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan yli 55-vuotiaiden työurien pidentämiseen liittyvistä keinoista. Tuominen totesi, että neuvottelut ovat tärkeitä, mutta hän ei tiedä yksityiskohdista.