Mielipiteet

EU-parlamentista: Suunnitelmista tekoihin Itä-Suomessa

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi yli kaksi vuotta sitten.

Nopeasti sodan syttymisen jälkeen sen aiheuttamat ongelmat tunnistettiin Euroopan itäisten raja-alueiden, mukaan lukien Itä-Suomen, taloudelle, kehitykselle ja elinvoimalle.

Ymmärrys tilanteen vakavuudesta on jo kasvanut ja jalostunut suunnitelmiin ja toimenpideohjelmin, ja nyt on jo konkreettisten toimien aika.

Viimeisimmän toimenpideohjelman on esittänyt Elinkeinoelämän Keskusliitto, joka hahmottelee Itä-Suomesta erityistalousaluetta.

Siinä päivitettäisiin Fingridin kehittämissuunnitelmia uuden kantaverkon ja vihreän energian, kuten vedyn, vahvistamiseksi, ja vauhditettaisiin luvituksia. Erilaisilla pilottihankkeilla edistettäisiin pk-yritysten kasvumahdollisuuksia.

Investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat juuri nyt erityisen kaivattuja ja niillä on paljon kasvupotentiaalia, kun vihreän siirtymän lainsäädäntöä lähdetään viemään käytäntöön ja Eurooppa pyristelee irti haitallisista riippuvuuksistaan kolmansiin maihin.

EU-rahoitus näyttelee merkittävää roolia, ja sitä pitäisi saada suunnattua itäisille alueille enemmän. Avainasemassa ovat maakuntaliitot.

Kahdeksan Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaa ovat rakentaneet itäisen Suomen siirtymästrategian, jolle komissio on myöntänyt EU-rahoitusta.

Strategiassa painottuvat EU:n ulkoraja-alueiden merkitys, investoinnit ja elinvoiman voimistaminen, unohtamatta osaamisen kehittämistä ja työvoiman saatavuutta.

Ukrainan sota keskeytti rajat ylittävän hankeyhteistyön idässä ja jäädytti siihen ohjatut varat. Siksi olisi tärkeää, että Euroopan tasolla itäiset raja-alueet Suomessa, Baltian maissa ja Puolassa huomioitaisiin yhtenäisenä Venäjän rajan vastaisena erityisalueena.

Tulevalla kaudella niitä varten pitäisi rakentaa oma rahoitusalaohjelmansa, jotta nämä sodasta kärsineet reuna-alueet eivät tipahda kehityksestä ja alueiden tasapuolisuus ei horju.

Itäisen Suomen aseman ja rahoituksen turvaaminen vaatii erityisesti sitoutumista Suomen hallitukselta, joka ei tällä hetkellä tunnu näkevän kasvupotentiaalia Itä-Suomessa.

EK:n esittämä itäisen Suomen erityislähettiläs voisi olla omiaan varmistamaan, että vuoropuhelu alueiden ja maan johdon välillä toimii koordinoidusti ja alueen etua ajaen.

Aikaa ei ole enää hukattavaksi, vaan esitetyt ratkaisut on toimeenpantava ripeästi, jotta koko itäisen Suomen alue pääsee kasvun eväisiin kiinni.

Kirjoittaja on keskustan kuopiolainen EU-parlamentaarikko.