Kotimaa

EU:n elpymispaketista kuuma keskustelu – rahat valuvat Italiaan ja jopa rikolliset hyötyvät

Perussuomalaiset käytti kovaa kieltä eduskunnassa EU:n elpymispaketista käydyssä keskustelussa. Puheissa syytettiin, että järjestäytyneet rikolliset hyötyvät eniten EU:n tukipaktista. Kokoomus arvosteli hillitymmin elpymispakettia ja piti sitä välttämätöntä pahana, koska EU:n hajoaminen olisi ollut katastrofi Suomelle.

Helsinki

Pääministeri Sanna Marin (sd.) antoi tänään eduskunnalle pääministerin ilmoituksen EU:n 750 miljardin euron elpymispaketista ja monivuotisesta rahoituskehyksestä.

EU:n elpymispaketista käytiin eduskunnassa värikäs keskustelu, mutta mitään päätöksiä ei vielä tehty, eikä äänestyksiä käyty. Niiden aika on näillä näkymin vasta joulukuussa. Silloin käsittelyyn tulee hallituksen esitys, joka käsittelee Suomen sitoutumista EU:n budjettikehykseen ja elvytyspaketin rahoitukseen.

Perussuomalaiset kyseenalaisti odotetusti eniten hallitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehto väitti, että Suomen hallitus antaa rahaa italialaisille mafioosoille. Italian tukemista kauhisteli myös perussuomalaisten Mika Niikko .

Perussuomalaisten ryhmästä erotettu Ano Turtiainen viittasi elvytysrahastosta puhuessaan jopa mahdolliseen maanpetokseen.

Kysymys siitä, ohittiko pääministeri Sanna Marin perustuslakivaliokunnan näkemykset elvytyspaketista EU:ssa sopiessaan, jäi muuten opposition kritiikissä vain muutamiin puheenvuoroihin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, että perustuslakivaliokunta tutkii, onko pääministeri luvannut jotain sellaista, johon hänellä ei ollut mandaattia.

– En mene siihen tässä yhteydessä.

Perussuomalaisia haastoivat sdp:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma ja keskustan Jouni Ovaska . He kyselivät, mikä on perussuomalaisten vaihtoehto, hylätä elvytyspaketti vai erota EU:sta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan perussuomalaisten vaihtoehto on, että jokainen maa vastaa omista veloistaan.

Myös toisen oppositiopuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kyseli perussuomalaisten kantaa EU-eroon.

Keskustan Hoskonen vastusti pakettia

Keskustan kansanedustajat korostivat Suomen saamaa 400 miljoonan euron kansallisen erityisrahoitusta maaseudun kehittämiseen. Maaseudun tukipakettia hehkutti erityisesti keskustan Anne Kalmari .

Kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) sanoi, että elpymispaketissa saa olla jonglööri, että se mahtuu EU:n perussopimuksiin. Lohen mukaan paketti on epämiellyttävä, mutta sitä ei voi kuitenkaan kaataa, koska kaataminen tuhoaisi Suomen vientiteollisuuden.

Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen erosi hallituspuolue keskustan linjasta vastustamalla elvytyspakettia. Hoskosen mukaan Suomi ei voi menettää suvereniteettiaan eli itsemääräämisoikeuttaan.

– Meiltä lähtee rahaa maihin, jotka maksavat vähiten veroja. Suomalaisten verorahat kuuluvat suomalaisille eikä jonnekin sellaisiin paikkoihin, joita emme edes tiedä.

Hoskonen toivotettiin tervetulleeksi perussuomalaisiin puheenvuoronsa jälkeen.

Keskustan valtiovarainministeri Matti Vanhanen kehotti edustajia suhteellisuuteen. Suomi ottaa velkaa tänä vuonna omiin tarpeisiinsa 18 miljardia euroa. Elpymispaketista Suomi maksaa 100 miljoonaa euroa vuodessa 30 vuoden ajan.

Kokoomus: kriittinen keskustelu tarpeen

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo painotti, että kokoomus on EU-jäsenyyden kannalla eikä flirttaile EU-erolla, mutta kriittinen keskustelu elvytyspaketista on silti tarpeen.

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki kyseli hallitukselta, onko tavoitteena, että jäsenmaat maksavat itse velkansa.

Myös kokoomus kantoi huolta elpymisrahojen käytöstä. Kansanedustaja Anne-Mari Virolainen (kok.) halusi tietää, saadaanko elvytyspaketilla aikaan aitoa uudistumista niin, että kaikkien EU-maiden kilpailukyky nousee.

Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo tiivisti, että Suomi tarvitsee elpymispaketin, koska jos EU olisi hajonnut, niin se olisi ollut katastrofaalista Suomelle.

Edustajia enemmän läsnä

Puhemiesneuvosto linjasi tiistaina, että täysistuntoihin osallistuu koronavaaran takia keskiviikosta alkaen enimmillään 74 edustajaa kerrallaan. Aiemmin täysistuntoihin on voinut osallistua 50 edustajaa.

Täysistuntosaliin varataan eduskuntaryhmille turvaetäisyydet mahdollistavat ryhmäkohtaiset paikat. Edustajat voivat istua ryhmäkohtaisilla paikoilla oman valintansa mukaan.

Ministereille varataan aitioista 11 paikkaa niin, että seitsemälle ministerille on paikka ministeriaitiossa ja neljälle ministerille virkamiesaitiossa.