Ulkomaat

Georgia keikkuu kiikkerällä Kremlin tiellä – Suurlähettiläs Kirsti Narinen: "Georgian hallitus noudattaa politiikkaansa aivan kuin se olisi Venäjän taskussa"

Kymmenet tuhannet georgialaiset osoittavat Tbilisissä mieltä "ulkomaisten agenttien" rekisteröimislakia ja "homopropagandaa" estävää lakia vastaan. Moskovaa tyynnyttelevä Georgia pelkää, että Venäjä vyöryy väkivalloin rajan yli, kuten se tuli elokuussa 2008.

Kymmeniätuhansia georgialaisia keränneet hallituksen vastaiset mielenosoitukset Tbilisissä palauttavat mieleen Euromaidan-mielenosoitukset Ukrainan Kiovassa reilut kymmenen vuotta sitten.

Kuten Ukrainassa vuonna 2013 nuoret vaativat Georgiaa jatkamaan matkaansa kohti länttä, kun Georgian pääministeri Irakli Kobakhidzen johtama hallitus näyttää haluavan jarruttaa maansa länsisuuntausta. Kiistan keskellä on päähallituspuolue Georgian unelman ajama laki "ulkomaisten agenttien" rekisteröitymisestä.

Mieltä osoittavasta Tbilisistä tavoitettu suurlähettiläs Kirsti Narinen arvioi, että mielenosoituksilla ei ole välttämättä suurta vaikutusta hallituksen päätökseen – ainakaan toistaiseksi.

– Väkivalta on vielä ollut aika vähäistä, mutta sen ennakoidaan lisääntyvän. Tämän hetken tietojen mukaan laki käsiteltäisiin tiistaina, jolloin väkivaltaisuuksien riski edelleen kasvaa. Sen jälkeen oltaisiin uuden tilanteen edessä.

– Jos poliisiväkivalta ryöstäytyy voimakkaaksi nuoria kohtaan, sitten kadulle voivat lähteä nekin, jotka eivät ole siellä ennen olleet, kiertävänä suurlähettiläänä Etelä-Kaukasiassa eli Armeniassa, Azerbaidžanissa ja Georgiassa työskentelevä Narinen arvioi.

Viimeistä sinettiä odottava laki tarkoittaisi sitä, että jos järjestö kerää yli 20 prosenttia rahoitusta ulkomailta, sen pitää rekisteröityä "ulkomaiden agentiksi". Hallituksen ajama laki on lähestulkoon valokopio kymmenen vuotta sitten Venäjällä käyttöön otetusta laista.

– Georgian hallitus on itsenäinen toimija, mutta se noudattaa politiikkaansa aivan kuin se olisi Venäjän taskussa. Se toimii omista lähtökohdistaan, mutta lopputulos on sama, Narinen sanoo.

Lain viimeinen valiokuntakäsittely on maanantaina ja lopullinen parlamenttikäsittely tiistaina. Etyjin ja Euroopan neuvoston kaltaiset kansainväliset toimijat antavat todennäköisesti lakiesityksestä lausuntonsa. Valiokunta tai presidentti voivat esittää lakiin muutoksia.

– Perusongelmaa se ei silti poista eli sitä, että laki rajaa kansalaisjärjestöjen toimintaa, joka on EU-jäsenyyskriteerien vastaista, Narinen sanoo.

Venäjästä muistuttaa myös "homopropagandalaki", joka on myös tulossa voimaan Georgiassa.

Oppositio edustaa hallituksen mukaan ulkomaiden etuja ja perinteiselle georgialaiselle elämänmenolle vieraita arvoja, kun taas opposition mielestä hallitus myötäilee Kremliä.

7449081

Venäjän pelko pitää varpaillaan

Venäjän pelko on aiheuttanut sen, että Georgian hallitus on alkanut jarruttaa askelia kohti länttä. Hallitus perustelee länsiskeptistä politiikkaansa sillä, että se haluaa pitää Georgian erossa sodasta. EU näyttäytyy myös Natoa vähäpätöisempänä, sillä unionista ei ole saatavissa turvatakuita Venäjää vastaan.

Georgian hallitus näyttää pelkäävän, että käy Venäjän hyökkäyssodassa kuinka hyvänsä, Georgia on seuraavana vaaravyöhykkeessä. Mielenosoituksia Kreml on seurannut toistaiseksi katseella.

– Pelkona on, että jos Ukraina voittaa, Venäjä purkaa turhautumisensa heihin. Jos Venäjä voittaa, se voi kokea, että sillä on voima ja valta laajentaa imperialistista puskurivyöhykettä muuallakin. Tämä on Georgian kauhuskenaario, Narinen sanoo.

Narisen mukaan jopa ajatus Georgian "suomettumisesta" on esiintynyt Kaukasiassa. Se tarkoittaa poliittista tasapainoilua suuren ja diktatorisesti hallitun naapurin vieressä.

– Tavallaan siihen istuu ajatus suomettumisesta eli myydään se, mikä myytävissä on. Mutta erona on se, että rakentaessaan hyviä suhteita Neuvostoliittoon ja Venäjään Suomi piti koko ajan äärettömän voimallisesti esillä länsi-integraatiota, teki Nato-valmisteluita ja kauppasuhteet suuntautuivat pääasiassa länteen. Tämä palapelin pala Georgiasta puuttuu, Narinen vertaa.

Narisen mukaan toisen maailmansodan jälkeistä Suomen suomettumista ei voi rinnastaa Georgian nykypolitiikkaan kuin "pahansuovasti".

– Azerbaidžanissa on kyllä sanottu, että he eivät tee mitään muuta kuin mitä "te olette tehneet" koko kylmän sodan läpi ja vuoteen 2022 asti. Eivät he nyt ihan väärässä ole – ajatuksena on pyrkiä siihen, että suhde voimakkaaseen naapuriin olisi jollakin lailla hallinnassa tai ainakin olemassa, Narinen arvioi.

Georgiaa ja Venäjää sitovat myös vahvat kauppasuhteet. Georgialainen viini ja hedelmät löytävät asiakkaansa Venäjältä. Kauppa on vain lisääntynyt viime vuosina. Myös tärkeää turismia pitävät pystyssä etupäässä venäläiset.

Diplomaattisuhteet puuttuvat

Georgiaa ymmärtääkseen pitää palata elokuuhun 2008, jolloin Venäjä tuli panssareilla rajan yli ja erotti Georgiaan kuuluneet Abhasian ja Etelä-Ossetian omiksi "pienoisvaltioikseen" hieman samaan tapaan kuin se teki Itä-Ukrainassa. Etelä-Ossetia on vain tykinkantaman päässä pääkaupunki Tbilisistä.

Georgialla ja Venäjällä ei ole ollut virallisia diplomaattisuhteita viiden päivän sodan jälkeen. Georgia pitää Abhasian ja Etelä-Ossetian irrottamista Georgiasta Venäjän laittomana miehityksenä.

– Myös Abhasia-korttia on nostettu nyt esiin siten, että onko osa tätä Venäjä-diiliä se, että Venäjä löysentäisi otetta Abhasiasta. Näin kansalaisille luotaisiin mielikuva, että hallitus pystyisi tuottamaan myös alueellisen koskemattomuuden, Narinen sanoo.

Konsuliasioita Venäjälle hoitaa Georgian puolesta Sveitsi. Georgia ei ole virallisesti liittynyt Venäjän vastaisiin pakotteisiin, mutta huhut niiden kiertämisestä ovat sitkeitä. Siitä myös Ukraina on moneen kertaa huomauttanut.

Oligarkki kaiken takana

Tbilisissä naruja taustalla vetelee maan rikkain mies, miljardööri Bidzina Ivanishvili, joka toimi vuosina 2012–2013 pääministerinä. Raha tuo hänelle valtaa, muttei poliittista vastuuta. Päähallituspuolue on vankistanut valtaansa muun muassa pönkittämällä julkista sektoria, jonka varassa elää 700 000 georgialaista.

Harvoin julkisesti esiintyvä Ivanishvili piti viime kuussa puheen, jossa hän kutsui länttä "sotapuolueeksi" ja uhosi taistelevansa ulkomaista vaikutusta estävän lain sekä seksuaalivähemmistöjen "LGTB-propagandaa" ehkäisevän lain puolesta.

EU:sta on jo viestitty, että "venäläisen lain" läpimeno voi vaarantaa Georgian toiveet EU-jäsenyydestä sen jälkeen, kun se sai ehdokasstatuksen marraskuussa 2023. Georgialaisista jopa 80 prosenttia on tutkitusti länsi-integraation puolella.

Georgialaiset taistelevat Ukrainassa

Oppositio henkilöityy entiseen presidenttiin Mihail Saakashviliin, joka makaa vankina sairaalassa. Häntä syytetään ainakin hallituksen vastaisesta toiminnasta ja laittomasta rajanylityksestä. Hallitusta kannattavat pitävät Saakashviliä syyllisenä siihen, että Georgia ja Venäjä sotivat elokuussa 2008.

– Jos Georgiassa sisä- ja ulkopolitiikka ovat juntturassa, mennään aina sisäpolitiikka edellä. Siihen liittyy myös Ukraina, sillä pääasiallinen kiista käydään Saakashvilin ja Georgian unelman välillä. Saakashvili lähti Georgiasta Ukrainaan pakoon, kun häntä alettiin syyttää kaikennäköisistä asioista, Narinen kertoo.

Ukrainan ja Georgian välit ovat olleet viileähköt osin sen vuoksi, että Saakashvilin lähtiessä maanpakoon hänestä tuli Ukrainan kansalainen ja jopa Odessan kuvernööri. Toisaalta jopa parituhatta georgialaista taistelee Ukrainan riveissä Venäjää vastaan. Kansalaisten tuki Ukrainalle on vankkumaton.

– Kaupunkikuvassa näkyy valtavasti Ukrainan lippuja, jos vertaa vaikka Jerevaniin ja Bakuun, joissa niitä ei näy juuri ollenkaan, Narinen kertoo Armenian ja Azerbaidžanin pääkaupungeista.

Georgia leikki Narisen mukana "kuollutta" siihen asti, kun Ukrainan sotamenestys näytti vahvemmalta. Nyt näyttää siltä, että hallitus tyynnyttelee Moskovaa.

– Alussa Georgia ei koskaan puhunut Venäjän hyökkäyssodasta, mutta ei myöskään kieltänyt vapaaehtoisia menemästä Ukrainaan taistelemaan. Valtiovalta kävi myös sankarivainajien hautajaisissa, Narinen sanoo.

Georgian hallitus arpoo Narisen mukaan sitä, mistä lopulta tulee voittava konsepti maailmassa: lännestä vai Venäjän tyylisestä totalitarismista. Tbilisissä mieltä osoittavat kymmenet tuhannet nuoret ovat puolensa valinneet. Heille Georgian tie on lännen tie.