Kotimaa
Jari Leppä: Valkoposkihanhen rauhoituksen purku esille ministerikokouksessa – "Laji varmasti kestää metsästyksen"
Valkoposkihanhien viime keväänä aiheuttamista tuhoista on haettu korvauksia noin kolme miljoonaa euroa. Ministeri Jari Leppä aikoo ajaa lajin rauhoituksen purkua. Tukea Suomi voi saada Ruotsilta ja Virolta.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo ottavansa EU:n maatalousministereiden kokouksessa ensi kuussa esille valkoposkihanhen muuttamisen metsästettäväksi lajiksi.
Tällä hetkellä lintu on luokiteltu EU:n lintudirektiivissä rauhoitetuksi lajiksi.
– Meidän on haettava kumppaneita niistä maista, jotka kärsivät samasta ongelmasta. Yhteistyötä esimerkiksi Ruotsin ja Viron kanssa tarvitaan.
Leppä ei tässä vaiheessa ennusta, miten EU:ssa hankkeeseen suhtaudutaan.
– Järjestelmä on jäykkä. Kun jokin laji on aikoinaan pantu suojeltavien listalle, se on varmasti ollut perusteltua. Mutta nyt lintukanta on kasvanut ja laji kestää varmasti metsästyksen.
Jos hanke menee läpi, valkoposkihanhille määritellään metsästysaika muiden riistalintujen tapaan.
– Niin lintujen kuin muunkin riistan metsästys lähtee liikkeelle kestävästä metsästyksestä. Siksi vuosittain vaihtelemme metsästysaikoja, jotta kunkin lajin kanta kestää metsästyksen.
Lintudirektiivin liitteiden muutoksessa avainasemassa ovat komission ympäristöpääosasto sekä jäsenmaiden ympäristöministerit. Siksi Leppä pitää tärkeänä, että myös ympäristöministeriö edistää muutosta.
Kevään vahingoista miljoonien korvaushakemukset
Valkoposkihanhi on Lepän mukaan nopea lisääntymään. Niitä muuttaa Suomen kautta yli miljoona.
– Kun se lähtee lisääntymään, on niitä nopeasti viisi miljoonaa. Tässä suhteessa EU:n direktiivi tämän lajin osalta on aikansa elänyt.
Leppä kokee, että keskustelua hallitsee Suomessa vuorollaan yksi eläin.
– Tänä vuonna se on valkopostihanhi. Viime vuonna se oli kultasakaali, sitä ennen naakka ja vuonna 2017 keskusteltiin villisiasta. Aiemmin puheenaiheena oli susi.
Näistä eläimistä hanhesta koituvat korkeimmat kustannukset. Ympäristöministeriön mukaan viime kevään tuhoista hanhikorvauksia on haettu noin kolmen miljoonan euron verran.
Linnut tekevät tuhojaan viljelyksillä, kun ne muuttomatkansa aikana jäävät lepäämään ja ruokailemaan pelloille. Linnuille kelpaavat sekä siemenet että kasvustot. Tällöin heinää ei voi enää hyödyntää esimerkiksi rehuna.
Pääsato on tältä vuodelta korjattu, mutta ongelma ei ole hellittänyt.
– Nyt vuorossa ovat syysviljelmät.
Ammutut hanhet pitäisi voida hyödyntää
Varsinais-Suomen ely-keskus on myöntänyt poikkeuslupia hanhien ampumiseksi. Tänä syksynä saa ampua 3 555 hanhea maatalousvahinkojen vähentämiseksi.
Leppä pitää hyvänä, että poikkeusluvat saatiin mahdollisiksi. Myönnetyt määrät ovat hiukan suuremmat kuin Ruotsissa.
Hanhikeskustelu on saanut erikoisen sivujuonteen, sillä ely-keskuksen linjauksen mukaan valkoposkihanhi pitää haudata maahan tai polttaa. Ravinnoksi sitä ei saa käyttää.
Leppä sanoo, että ammuttu lintu pitää voida hyödyntää.
– Kyse on luonnonvarojen haaskaamisesta, jos linnut joudutaan hautaamaan.
Lepän mukaan ympäristöhallinto olisi voinut tehdä toisenlaisen tulkinnan asiasta.
– Direktiivi mahdollistaa linnun hyödyntämisen. Kun ottaa huomioon saalismäärät, ne olisi voitu hyödyntää. Toivon, että ympäristöhallinto arvioisi tilanteen uudelleen.
Lepän ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) asettama työryhmä on etsinyt ratkaisuja hanhiongelmaan. Mikkonen on pitänyt tärkeänä, että hanhille saataisiin perustettua peltoja, joihin linnut voisivat pysähtyä ruokailemaan.
Linjaus sisältyy työryhmän esityksiin. Häiriöttömiä lintupeltoja tarvittaisiin hanhia varten 3 000–5 000 hehtaaria.
Valkoposkihanhen metsästyksen sallimista ajava kansalaisaloite sai kesällä tarvittavat 50 000 allekirjoitusta.