Kotimaa

Lakkosolmun purkamiseksi keinot hukassa – Poliittisissa lakoissa ei ole puoliväliä, jossa sopu voisi syntyä: ”Sen takia tässä tilanne on eriskummallinen”

Syksyn lämmittelykierrosten ja mielenilmausten jälkeen ay-liike laittaa torstaina isoa lakkovaihdetta päälle. Laajamittaiset poliittiset lakot ovat Suomessa suuri ja iso tuntematon, ja niiden lopputulos voi olla arvaamaton.

Taloutta ja työmarkkinoita taloustieteen välinein tutkivan Laboren johtaja Mika Maliranta tarkkailee työtaisteluja yleensä peliteorian näkökulmasta. Hän varoittaa, että nyt alkavissa poliittisissa työtaisteluissa perinteiset työmarkkinapelin säännöt eivät päde.

– Peliasetelma on vaikea, koska tämä on kertaluonteinen peli ja tässä pelataan työmarkkinoiden tulevista pelisäännöistä. Tässä saattaa molemmilla osapuolilla olla strategia, että taistelu katsotaan hamaan loppuun saakka. Silloin sitoudutaan jo etukäteen siihen, että ei peräännytä, Maliranta sanoo.

Labore tunnettiin ennen nimellä Palkansaajien tutkimuslaitos. Sen taustaorganisaatioihin kuuluu suomalaisia ammattiliittoja ja palkansaajakeskusjärjestöjä. Maliranta on aiemmin julkisuudessa ilmoittanut olevansa aatemaailmaltaan ”jonkin sortin oikeistodemari”.

– Erilaisissa peleissä tällainen asetelma johtaa tilanteeseen, että käsillä on ”surkea taistelu”. Sodat ovat usein tämäntyyppisiä asetelmiltaan. Silloin voi käydä niin, että osapuolet päätyvät sotaan, joka on molemmille osapuolille valtavan tuhoisa ja siinä vain tuhoutuu molemmilla osapuolilla valtava määrä ihmisiä ja omaisuutta. Näin tapahtuu, vaikka molemmilla olisi järkeviäkin neuvottelijoita, hän jatkaa.

Normaaleissa työehtosopimuksiin ja palkkatasoon keskittyvissä lakoissa neuvottelijat tietävät pelin hengen, ja solmua avaa lopulta valtakunnansovittelija. Silloin sopu löytyy, jos neuvotteluissa löydetään keskipiste.

Maliranta huomauttaa, että poliittiset lakot ovat kuitenkin yleensä luonteeltaan ehdottomia. Peliteoreettisesti silloin kumpikin osapuoli haluaa ”kaiken” ja vaatii vastapuolta luopumaan ”kaikesta”. Usein tämä johtaa tilanteeseen, jossa molemmat häviävät.

Uusia työtaisteluja tulossa?

Nyt torstaina alkamassa oleva lakko on vain vuorokauden mittainen, mutta useiden mediatietojen mukaan ay-liike valmistelee jo uusia laajamittaisia valtakunnallisia lakkoja. Tietojen mukaan SAK suunnittelisi alkuvuodeksi jopa laajempaa ja pitkäkestoisempaa suurlakkoa. SAK ei kuitenkaan ole julkisesti vahvistanut suurlakkoaikeitaan.

SAK on ilmoittanut puheenjohtajansa Jarkko Elorannan suulla, että torstain lakot voivat vielä peruuntua, jos maan hallitus suostuisi siihen, että sen kaavailemat työelämäuudistukset voitaisiin avata neuvottelulle.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja työministeri Arto Satonen (kok.) kuitenkin torppasivat ay-liikkeen toiveet heti tuoreeltaan jo torstaina 7. joulukuuta, kun SAK ilmoitti tulevan torstain lakkotoimista.

”SAK:n ilmoittamat työtaistelutoimet ovat kohtuuttoman kovia ottaen huomioon Suomen taloudellisen tilanteen”, Orpo sanoi STT:n mukaan.

Orpo totesi, että hallitus ei ole valmis viemään kaikkia uudistuksiaan yhteen neuvottelupöytään, vaan ne etenevät omissa valmisteluissaan.

Myös Satonen tyrmäsi ay-liikkeen ehdotukset.

”SAK ottaa esille työttömyysturvan, työrauhalain ja paikallisen sopimisen. Kaikki nämä uudistukset ovat Suomen talouden ja työllisyyden kannalta merkittäviä. Niiden yksityiskohtiin voi esittää muutoksia, mutta etujärjestöillä ei voi olla veto-oikeutta”, Satonen kirjoitti viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter).

Satonen toisti kantansa tiistaina useissa medioissa. Torstain lakot vaikuttavat siten hyvin todennäköisiltä, mutta SAK:n Eloranta on tuonut esille myös rahtusen optimismia sanomalla, että ”vielä on keskiviikko aikaa”.

Käsillä vangin dilemma

Malirannan mukaan päällä oleva lakkotilanne muistuttaa peliteoriasta tuttua vangin dilemmaa. Siinä on kyse asetelmasta, jossa kahden kuulusteltavan vangin on kyettävä hahmottamaan, että vain yhteispelillä he voivat päästä kuulusteluissa lopputulokseen, joka on optimaalinen molempien kannalta.

– Peliteorian yksi tulos on, että kertaluonteisissa peleissä on riski, että päädytään lopputilanteeseen, joka ei ole kummallekaan kovin hyvä. Vangin dilemma on tästä kuuluisin esimerkki. Lopputulema kaiken hässäkän jälkeen on silloin, että asiassa olisi voinut päästä molemman näkökulmasta parempaan lopputulokseen, mutta sitä ei pelin asetelman takia saavutettu, Maliranta sanoo.

Jos sama peli toistuu, osapuolet oppivat pelin hengen. Koska ay-liikkeen poliittisissa lakoissa tilanne on ainutlaatuinen, solmun avaamiselle ei Malirannan mukaan ole olemassa valmiista ohjetta tai mallia.

Tilanne uhkaa siksi ajautua umpikujaan.

– Tässä on poliittisesti tultu tilanteeseen, joka on johtanut kertaluonteiseen peliin, Maliranta summaa.