Mielipiteet

Lukijan mielipide: Julkisen talouden vahvistamiselle on vaihtoehtoja

Petteri Orpon (kok.) hallitus pyrkii oikeuttamaan talouskurin ainoana ratkaisuna julkisen talouden haasteisiin. Hallitus toistaa talouskuritutkimuksessakin tunnistettua ideologista vaihtoehdottomuuden retoriikkaa.

Hallitus kyllä hurskaasti tunnustaa talouskurin ikävän puolen mutta järkeilee, että taloudelliset pakot eivät jätä kipeälle talouskurille vaihtoehtoja. Erityisesti silloin, kun säästökuritettu kansa tai oppositiopoliitikot kyseenalaistavat talouden faktoja tai markkinoiden vaatimuksia talouskurista, tällaista politiikkaa kuvataan usein järjettömäksi tai tunteelliseksi, joka hankaloittaa hallituksen järkeilyssä niin sanotun vaihtoehdottoman talouspolitiikan tekoa.

Hallitus on löytänyt talouskurin oikeutuksen velkaantumisesta ja markkinoiden vaatimuksista. Talouskuria ryydittävät muun muassa uhkakuvat joutumisella EU:n alijäämämenettelyyn julkisen velan kasvun vuoksi tai hyvinvointivaltion tuhlailevuus. Talouskurille ei ole muka vaihtoehtoja, koska vain siten voidaan pysäyttää tai hidastaa julkista velkaantumista.

Tällainen vaihtoehdottomuuden politiikan tulkinta on yksinomaan ”ekonomistista”. Siinä talouden logiikka esitetään ylivertaisena muihin poliittisiin ideoihin ja aloitteisiin nähden.

Hallituksen politiikka perustuu yksipuoliseen vaihtoehdottomuuden retoriikkaan, jolla väistetään vaikeat kysymykset. Leikkausten välttämättömyyttä perustellaan rinnastamalla julkinen talouspito kotitalouteen ja valtionvelka tulevilta sukupolvilta syömiseen.

Tutkimuksessa on kuitenkin todettu, että taantuman aikana tehdyt julkisen talouden menoleikkaukset voivat syventää ja pidentää taantumaa, tuottavuuskehitystä ja talouskasvua.

Aina toki ei edes osata perustella ja suunnitella tehtäviä leikkauksia. Tästä on järkyttävä esimerkki viime kehysriihessä päätetyt 100 miljoonan euron leikkaukset sosiaalihuoltoon, kuten lastensuojeluun, vammaispalveluihin ja päihdehuoltoon. Siis ilman tietoa, mihin ja miten leikkaukset kohdentuvat. Talouskuri on poliittinen arvovalinta, jossa maksajiksi laitetaan köyhät, naiset, lapset, vanhukset, mutta esimerkiksi tehottomiin yritystukiin ei ole haluttu puuttua.

Sen sijaan perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on esittänyt säästöjen aikaansaamiseksi Käypä hoito -suositusten ”päivittämistä” ja palvelujen puuttuessa soittamista hätänumeroon 112.

Näin siis sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaava ylin viranomainen kehittää julkista taloutta ja hyvinvointialueiden palveluja. Tuntemattomat ovat perussuomalaisten tavat tulla politiikassaan autuaaksi.

Talous- ja säästökuri tai sopeuttaminen, kuten sitä usein sievistellymmin kutsutaan, ei kuitenkaan tarkoita vaihtoehdottomuutta kuten se esitetään, vaan sitä tulisi tarkastella ensisijaisesti poliittisena kysymyksenä. Hallitus ja sitä tukeva elinkeinopoliittinen eliitti on kuitenkin hämärtänyt talouskurin poliittista luonnetta.

Vaihtoehtoja kuitenkin löytyy. Vasemmistoliitto on julkaissut laajat ehdotukset julkisen talouden vahvistamiseksi. Yli neljän miljardin euron toimenpidelista koostuu tulopohjan laajennuksista, veromuutoksista ja haitallisten tukien karsimisesta.

Kainuun Vasemmistonkin näkemyksen mukaan hyvinvointiyhteiskunnan näivettämisen sijaan valtion tulisi tasapainottaa julkista taloutta korjaamalla verotuksen selkeitä epäkohtia sekä vahvistamalla veropohjaa ja puuttumalla verovälttelyyn.

Jari Lindh

puheenjohtaja

Kainuun Vasemmisto

Kajaani

Vasemmistoliitto on julkaissut laajat ehdotukset julkisen talouden vahvistamiseksi.