Mielipiteet

Lukijan mielipide: Kainuun kulttuuriohjelma otettava käyttöön

Kainuun Sanomat nosti pääkirjoituksessaan (29.9.23) ansiokkaasti esiin kulttuurin merkitystä kuntien kehittämisessä.

Kirjoitus oli inspiroitunut Kajaanin tarkastuslautakunnan ehdotuksesta seurata Suomussalmen ja Sotkamon esimerkkiä ja palkata kulttuurituottaja koordinoimaan kunnan kulttuuritoimintaa.

Kuten pääkirjoituksessa todettiin, kulttuurilla on yhä tärkeämpi rooli kunnissa, sillä kulttuurilla on tutkitusti niin aluetaloudellisia kuin ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä vaikutuksia.

Lisäksi taide ja kulttuuri auttavat niin yksilöä kuin yhteiskuntaa selviytymään erilaisista kriiseistä ja sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin. Niin ikään kulttuuri vahvistaa demokratiaa.

Kulttuurin roolin tunnistaminen ja tukeminen on siksi tärkeä osa Kainuun tulevaisuudelle kriittisiä ajankohtaisia prosesseja, kuten vihreää siirtymää ja kokonaisturvallisuuden hallintaa.

Kulttuuri on, tai sen tulisi olla, osa kaikkien arkea ja jokapäiväistä elämää.

Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, mitä tämä “strateginen tahtotila” tarkoittaa ja miten se ohjaa päätöksentekoa?”

Kunnallisten kulttuurituottajan pestien perustaminen on yksinkertainen ja edullinen keino edistää kulttuuria eri puolilla maakuntaa ja vahvistaa sen paikkaa osana yhteiskuntaa.

Mutta mitä muita keinoja on olemassa kulttuurin valtavan potentiaalin käyttöön ottamisessa?

Kainuun liitto laati viime vuonna yhteistyössä alueen taide- ja kulttuurialan toimijoiden kanssa julkaisun nimeltä Kainuun kulttuuriohjelma 2022-2025.

Julkaisun on tarkoitus olla koko maakunnan yhteinen kehittämisen työkalu ja sen verkkoversio on avoimesti luettavissa liiton verkkosivuilla.

Ohjelman ja sitä valmistelleiden työpajojen seurauksena esimerkiksi kulttuurin tuottajien väliset verkostot ovat parantuneet Kainuussa.

Kulttuuriohjelmaan on kirjattu, kuinka sen avulla Kainuun liitto, Kainuun kunnat, kehittäjät ja päättäjät haluavat edistää ja tukea alueen taide- ja kulttuurikentän toiminnan mahdollisuuksia, kehittymistä ja saavutettavuutta.

Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, mitä tämä “strateginen tahtotila” tarkoittaa ja miten se ohjaa päätöksentekoa?.

Tunnistaako Kainuun hyvinvointialue rakenteellisella tasolla kulttuuritoimijoiden roolin?

Suuri osa ohjelman toimenpiteistä sälytetään niukkojen resurssien kanssa painiville kulttuuritoimijoille ja aloitteiden ja ratkaisujen odotetaan suurelta osin tapahtuvan heidän toimestaan.

Kulttuurin tekijät kyllä tuottavat ahkerasti laadukkaita palveluita ja elämyksiä, mutta kentän toimintarakenteiden kehitys vaatii monialaista yhteistyötä, johon myös päättäjien tulee sitoutua.

Ymmärtävätkö esimerkiksi alueellisia rahoituksia ohjaavat tahot taide- ja kulttuurialan logiikkaa ja toimintaedellytyksiä?

Entäpä tunnistaako Kainuun hyvinvointialue rakenteellisella tasolla kulttuuritoimijoiden roolin?

Haastamme kaikki kainuulaiset johtajat, poliitikot ja viranomaiset tutustumaan Kainuun kulttuuriohjelmaan ja miettimään, miten sen tarjoamia visioita voi viedä omassa työssä käytäntöön ja eteenpäin koko maakunnan elinvoiman edistämiseksi.

Jatkamme mielellämme keskustelua ja jaamme ajatuksia, tietoa ja ideoita.

Miina Kaartinen,

toiminnanjohtaja

Sanna Ritvanen,

hallituksen puheenjohtaja

Mustarinda-seura ry

Hyrynsalmi