Mielipiteet

Lukijan mielipide: Kaukaisen Brysselin iholle tulevat päätökset – “Suomella on vaikutusvaltaa”

Suomessa nousee ajoittain esille ajatus, ettei suomalaisilla mepeillä ole vaikutusvaltaa tai että piskuinen Suomi ei voisi vaikuttaa EU-lainsäädäntöihin parlamentissa.

On tärkeä ymmärtää, että meppi voi aktiivisella toiminnalla vaikuttaa merkittävästi esitysten sisältöihin sekä neuvottelijan roolissa että myös taustalla.

Kainuun Sanomien 27.4. julkaisemassa jutussa EU:n metsäkatoasetuksesta jää vaikutelma, ettei asetus ole kiinnostanut suomalaisia meppejä ennen kuin se nousi keskusteluun maa- ja metsätalousministeriön huhtikuun alussa lähettämän tiedotteen myötä.

Väite tuntuu kummalliselta, sillä moni suomalaismeppi pyrki vaikuttamaan asetuksen sisältöön koko neuvotteluiden ajan sekä raportoijan roolissa että taustalla.

Lainsäädännön sisältöihin vaikuttaminen tapahtuu monin eri tavoin, eikä kaikki siitä näy ulospäin.

Äänestyksistä jäävä kirjaus on jäävuoren huippu kuukausia, jopa vuosia kestävässä prosessissa.

Sitä ennen on käyty lukuisia virallisia ja epävirallisia keskusteluita niin kahden kesken kuin ryhmissä, kuultu sidosryhmiä sekä esitetty muutosvaatimuksia lainsäädäntöesityksiin.

Vuoropuhelua käydään myös neuvoston suuntaan ministeriön kanssa. Vaikuttaminen jatkuu parlamentin kannan vahvistumisen jälkeenkin kolmikantaneuvottelujen aikana.

Suomella on siis paikkamääräänsä nähden runsaasti vaikutusvaltaa yli 700-päisessä meppijoukossa.“

Suomi on saanut viime aikoina merkittäviä EU-vaikuttamisen onnistumisia.

Esimerkiksi talvimerenkulun erityisasema huomioitiin merenkulun päästövähennyksiin tähtäävässä asetuksessa.

Myös Kaskisten ja Pietarsaaren satamat säilyttivät asemansa osana Euroopan laajuista liikenneverkkoa parlamentin kannassa.

Media tekee omat arvionsa meppien työn vaikuttavuudesta, mutta arvioita tekevät myös riippumattomat tahot.

Viimeisimmässä Eu Matrix-sivuston tutkimuksessa sadan vaikutusvaltaisimman mepin joukossa on jopa neljä suomalaista, kaksi heistä tämän mielipidekirjoituksen allekirjoittajia.

Suomella on siis paikkamääräänsä nähden runsaasti vaikutusvaltaa yli 700-päisessä meppijoukossa.

EU:n lainsäätöprosessit ovat pitkiä ja sisällöt monitahoisia.

Tällä kaudella etenkin metsiä koskettava vihreän siirtymän aalto on vihdoin herättänyt suomalaiset huomaamaan, kuinka Brysselissä tehtävä työ vaikuttaa suomalaistenkin arkeen.

Sitäkin tärkeämpää olisi, että vaikuttamistyö tunnettaisiin ja siitä kerrottaisiin laajemmin myös mediassa.

Elsi Katainen on keskustan europarlamentaarikko ja Nils Torvalds RKP:n europarlamentaarikko.