Mielipiteet

Lukijan mielipide: Maaseudun elinvoima tarvitsee naisia

Naiset ovat läpi historian toimineet maaseudulla sekä täysipäiväisinä maatilojen työntekijöinä, yrittäjinä että lasten hoivaajina ja kodin pyörittäjinä. Maaseutualueiden elinvoima on ollut pitkälti emäntien harteilla.

Maatalousnaisten järjestön organisoimana liki yhdeksän vuosikymmentä sitten maaseudulla pyörähtivät käyntiin maatilojen lomarenkaat. Myös monet muut naisjärjestöt pyrkivät heti perustamisestaan lähtien vaikuttamaan moniin naisia koskeviin kysymyksiin.

Naisten ansiosta saatiin niin kodinhoitajanlaki kuin vesijohtovesi maaseudun koteihin.

Naisten merkitys maaseudulla on ollut aina suuri. On huolestuttavaa, että yhä useampaa Suomen kuntaa uhkaa naiskato. Tällä hetkellä pääosa työikäisestä maaseutuväestöstä on miehiä, etenkin harvaan asutulla maaseudulla ja 18–29-vuotiaiden nuorten aikuisten ikäluokassa.

Tytöt ja pojat näkevät tulevaisuutensa maaseudulla eri tavalla. Nuoret tytöt kertovat poikia useammin suunnittelevansa poismuuttoa, vaikka kotiseutu on myös heille rakas paikka. Joidenkin näkemysten mukaan mielikuva perinteisten sukupuoliroolien maaseudusta vahvistaa tyttöjen kiinnostusta muuttaa muualle.

Myös tyttö ja nainen voi työskennellä päätoimisena maatalousyrittäjänä. Tänä päivänä naisen taskusta löytyy oman kodin avaimen lisäksi auton avaimet. Yhä useammalla maaseudun naisella taskussa on myös kodin ulkopuolella sijaitsevan työpaikan avaimet.

Emme enää palaa aikaan, jossa naiset toimivat laajamittaisesti maatalon emäntinä maaseudulla. Koronapandemia muutti suomalaista työelämää pysyvästi.

Monipaikkainen työ, hyvät tietoliikenneyhteydet ja maaseudun edullisempi asuminen voivat olla hyvinkin vastaus moniin nykyajan merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten korkeasti koulutettujen naisten houkuttelemiseen maaseudulle.

Myös yrittäjäksi ryhtymisen riskiä tulee pienentää sujuvoittamalla siirtymistä työnhakijasta tai työntekijästä yrittäjäksi sekä sovittamalla yhteen sosiaaliturvaa, palkkatuloja ja yritystuloja. Naisia on yrittäjistä kolmannes, mutta yksinyrittäjistä kolme neljäsosaa.

Maaseudun naiset huolehtivat myös oman yhteisönsä hyvinvoinnista. Maaseutua elävänä pitävät ja yhteisöllisyyttä tarjoavat yhdistykset ja tapahtumat pyörivät usein naisvoimin.

Tämä ei ole vain tasa-arvokysymys vaan elinvoimakysymys. Maaseutu tarvitsee naisia yrittäjiksi, elinkeinoelämän kehittäjiksi, päättäjiksi, yhteisön jäseniksi ja vanhemmiksi.

Asenteisiin meistä jokainen voi vaikuttaa.

Mervi Mäki-Neste

puheenjohtaja

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus