Mielipiteet

Lukijan mielipide: Paikallisesta sopimisesta on keskusteltava totuudessa pysyen

Jouni Lämpsä ja Teemu Huotari väittivät Suomen Yrittäjien pyrkivän polkemaan suomalaisten työehtoja hinnalla millä hyvänsä (Kainuun Sanomat 21.3.). He esittivät Teollisuusliiton puolesta laatimassaan kirjoituksessa myös täydellisen paikkansa pitämättömiä väitteitä hallituksen valmistelemasta paikallisen sopimisen laajentamisesta.

Kirjoittajat väittävät paikallisen sopimisen laajentamisen johtavan muun muassa kymmentuntiseen työpäivään sekä työajan lyhennysvapaista ja yleiskorotuksista luopumiseen. Heidän mukaansa paikallisessa sopimisessa olisi kyse työehtosopimuksen osien uudelleen sopimisesta.

Kirjoituksessa myös pelotellaan palkan laskemisella ja sillä, että työnantajan sanelisi jatkossa työehdot.

Tällaista tarkoitushakuista vääristelyä on vaikea ymmärtää. Teollisuusliitossa on varmuudella perehdytty lausunnolla olevaan hallituksen esitysluonnokseen. Vaikka hallituksen politiikkaa vastustaisikin, olisi syytä pysyä totuudessa siitä, mitä esitykset sisältävät ja mitä eivät.

Työehtosopimuksesta poikkeaminen paikallisesti sopien olisi mahdollista vain niissä rajoissa, jotka työehtosopimuksen osapuolet – siis ammattiliitot – ovat asettaneet. Esimerkiksi työajan lyhennysvapaita koskevista määräyksistä voitaisiin poiketa paikallisesti sopien vain, jos työehtosopimus tämän sallii. Poikkeaminen edellyttäisi myös asiasta sopimista. Yksipuolisesti työnantaja ei voisi asioista päättää.

Kirjoittajat väittävät myös, että paikallinen sopiminen on nytkin mahdollista molempiin suuntiin. Tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Laissa on kielletty paikallinen sopiminen järjestäytymättömiltä yrityksiltä monesta sellaisesta asiasta, joista työehtosopimuksen mukaan voitaisiin sopia paikallisesti.

Kirjoittajat maalaavat uhkakuvia myös siitä, että työpaikoilla ei osattaisi sopia asioita ilman liiton mandaatilla toimivaa luottamusmiestä.

Suurin osa suomalaisista työpaikoista on pieniä. On tavallista, etteivät työntekijät ole valinneet keskuudestaan edustajaa. Lisäksi ammattiliitoon kuuluvan luottamusmiehen valintaan saavat yleensä osallistua vain liittoon kuuluvat työntekijät, joita on monella työpaikalla vähemmistö.

Kirjoittajat ilmeisesti ajattelevat, että työntekijät eivät ymmärrä omaa etuaan ilman liiton holhousta. On myös erikoista, että he haluavat vähemmistön voivan päättää enemmistön asioista työpaikalla.

Kirjoittajat viittaavat myös uutisointiin neljän euron tuntipalkoista antamalla ymmärtää, että paikallisen sopimisen laajentaminen mahdollistaisi tällaisen palkkatason.

Viitatuissa tapauksissa on ollut kyse laittomasta toiminnasta. Laillisesti muutaman euron palkoista ei olisi jatkossakaan mahdollista sopia. Tästä pitää huolen myös pakottava lainsäädäntö, joka kieltää kohtuuttomat sopimusehdot.

Suomen Yrittäjien tavoitteena ei ole romuttaa työehtosopimusjärjestelmää. Sellaista hallitus ei myöskään ole esittämässä.

Lainsäädännön ei kuitenkaan pidä kohdella työnantajia ja työntekijöitä eri tavalla sen mukaan, kuuluvatko ne erilaisiin yhdistyksiin.

Albert Mäkelä

asiantuntija, juristi

Suomen Yrittäjät