Mielipiteet

Lukijan mielipide: PS savottamiehen savotat osa 2

Edellisessä kirjoituksessa Savotat osa 1 kerroin, millaiset kokemukset minulla on sairaanhoitajana tehtävistä Kainuun soten johtamisen järjestelmästä, mielenterveys ja kehitysvammaisten hoiva puolelta.

Ennen kaikkea sijaisia tarvitaan tulevaisuudessa työskentelemään täällä, ja soten tulisi tehdä mahdollisimman houkuttelevat työpaikat, jotta Kainuussa riittää työntekijöitä hoivapuolella. Olen saanut puolustusvoimissa syväjohtamisen koulutuksen ja ollut esimiehenä, sillä pohjalla kirjoitan johtamisesta.

Kokemukseni pohjalta voin sanoa että joissakin yksiköissä henkilöstö johtaminen on ongelma. Oliko sitten lähiesimies kuinka taitava tahansa, niin hänen työnsä vaikeutuu, kun ylemmän tason johtajat eivät hoida työyksikön asioita, esimerkiksi täyttölupien, työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden osalta.

Huonon henkilöstöjohtamisen huonoa satoa ovat niin sanotut "top 5  -ryhmät ". Näissä ryhmissä on noin 2-5 osallistujaa ja he vaikuttavat esimieheen ja henkilöstön johtamiseen. Tämä ryhmä ottaa uhrikseen yleensä sijaisen, jolla ei ole vielä tukiverkostoa työpaikalla. Vanha sanonta vertauksellisesti toteutuu: " jos ei tykätä niin tapetaan ".

Ryhmän jäsenet juoksevat kertomaan esimiehelle kaikki asiat, jotka ovat omasta mielestä tehty väärin. Työyksikön juoruilu ja huhujen levittäminen kuuluu ryhmän toimintaan.

Huono johtaja rekisteröi havainnot ja loppujen lopuksi työt eivät enää jatku sijaisella. Työpaikan ja työrauhan rikkoutuminen vaikuttaa työyhteisössä kaikkiin, vaikka suurin osa työntekijöistä tekee työnsä hyvin ja osaa käyttäytyä työpaikalla.

Kirjoitin viimeksi työntekijöiden ylitöistä, minkä huono henkilöstö johtaminen on aiheuttanut. Joillekin se käy mutta pitemmän päälle se aiheuttaa sairaslomia. Työyksikön henkilömitoituksen epäonnistumisen seurauksena voidaan maksaa hälytysrahoja yhden työntekijän kuukausipalkan verran.

Alimitoitettu henkilökunnan määrä tulee ajan mittaan paljon kalliimmaksi, haittakorvauksien maksamisen myötä, kuin ihannemäärä ja riittävä määrä henkilökuntaa. Silloin haittakorvaukset pysyvät tietyssä, hyväksyttävissä raameissa. Eikä vuorojen vaihtorumba ole niin merkittävän rajua. Silloin työsuojelu- ja työhyvinvointi lakien noudattaminen onnistuu lakisääteisesti.

Huonon johtajuuden tunnusmerkkejä kokemukseni mukaan on. Esimies tottelee "top 5" -ryhmäläisiä ja antaa valtaa ryhmälle. Esimies järjestelee ryhmälle tapahtumia omalla kustannuksella ja työvuorot ryhmäläisillä ovat erittäin tuottoisat ja lomat ovat oikeassa ajankohdassa.

Johtaja ei arvosta työntekijöitä yksilönä ja luokittelee heidät, ei osaa käsitellä ongelmatapauksia. Ei uskalla pyytää apua työnsuojelu viranomaisilta.

Tuttavani tekee yrityssaneerauksia pulassa oleville yrityksille. Hän sanoi minulle: "Kun minä menen yritykseen, ensin annan potkut kaikille konsulteille ja turhille johtajille. Sen jälkeen laitan yrityksen kuntoon."

Olisiko tässä hyvä neuvo?

Eräs eläkkeellä oleva mielenterveyshoitaja sanoi minulle: " Jos haluat pitää paikkasi, niin älä sano mitään mielipidettä missään ja ole näkymätön, niin työsi saat pitää."

Hälyttävät uutiset kertovat sairaanhoitaja- ja lääkäripulasta. Huolestuttavaa on se, että Oulu ei lähetä enää lääkäriopiskelijoita Kainuun terveyskeskuksiin, koska puhelin- ja etätyö eivät ole heidän mielestä opiskelun kannalta edistävää. Lääkäripulassa ei muuta vaihtoehtoa valitettavasti ole, vaikka meillä on uusi hieno sairaala.

Tulevaisuudessakin meidän pitää olla tarkkoja, keneltä ostetaan alihankintana palveluja. Kainuun keskussairaalassa on alihankintayritys, joka tekee osalle työntekijöille työsopimuksia 0-10 tuntia kuukaudessa. Jokainen lukija voi päätellä, mitä tällainen työsopimus merkitsee työntekijälle.

Janne Suutari

sairaanhoitaja AMK

aluevaaliehdokas (ps.)