Mielipiteet

Lukijan mielipide: Salailu- ja peittelykulttuuri kitkettävä hyvinvointialueen toiminnasta

En olisi uskonut, että vuonna 2024 toimittajan haastatellessa palveluasunnon asukasta ja hänen omaistaan, saapuu hyvinvointialueelta haastatteluun ”päällystakeiksi” kaksi henkilöä.

Virastomestarikin oli ollut paikalla ja palvelunyksikönjohtaja, joka oli yrittänyt suostutella omaista luopumaan jutun tekemisestä.

Herää kysymys miksi? Mitä salattavaa, peiteltävää tai pelättävää Kainuun hyvinvointialueen Rajamiehentien yksikössä tai ruokahuollossa on? Oliko pelkona, että omainen tai asiakas sanoa höläyttää jotain sellaista, mikä ei päivänvaloa kestä?

Kysyin aluevaltuuston iltakoulussa maanantaina tästä ja tinkasin sitä, onko tiedottamisen linja todellakin se, että asioista painostetaan kirjoittamaan niin kuin niiden pitäisi olla. Eikä niin kuin ne asiat oikeasti ovat.

Kainuun Sanomat oli valinnut jälkimmäisen vaihtoehdon. Se on ainoa oikea vaihtoehto länsimaissa. Jossain muissa maissa tilanne on toinen.

Viestintäjohtaja Terho Pekkala kertoi oman näkemyksensä viime perjantain tapahtumista aluevaltuustossa. Syitä ja erityisesti tekosyitä löytyy. Niitä luettelikin hän melkoisen litanian moittien samalla Kainuun Sanomien va. päätoimittajaa Jonna Nikumaata kiihtyneestä puhelusta.

Minä uskon tässä jupakassa valitettavasti enemmän toimittajien kertomaan. Rajamiehentiellä jutun teossa olleen toimittajan tunnen henkilökohtaisesti. Olemme olleet työkavereita. Minuun verrattuna asiallisempi ja muutenkin fiksumpi ihminen on kyseessä.

Uskon siksikin enemmän toimittajiin, koska jo soten aikana havaitsin haastateltavien saavan penaultia tuotuaan esille ikäviä asioita.

Olivatpa he sitten työntekijöitä tai asiakkaita. Olen kutsunut tällaista Gestapo- ja Stasi-kulttuuriksi.

Avoimuuden sijaan salaillaan ja peitellään kaikin tavoin ja jopa vaikeutetaan journalistien työtä. Nykyaikana näin toimimalla saadaan vain mainehaittaa lisää.

Olisiko tässä jopa yksi juurisyy usein esille tuotuihin, työhyvinvointiin liittyviin ongelmiin.

Pitäisikö ryhtyä oikeasti miettimään maakunnan omien voimavarojen hyödyntämistä ja lähiruokien valmistamista Kainuussa.

Aluevaltuustossa neuvoin seuraavalla kerralla vastaavassa tilanteeseen hyvinvointialueen virkahenkilöitä menemään kahvipaketin ja leivosten kanssa paikalle.

Keittämään kahvit, ottamaan yhteisen kuvan ja jopa TikTok-videon epämääräisen kyyläämisen ja kyräilyn sijaan. Toki parempi, etteivät mene ollenkaan.

Ruokahuollosta on paljon puhuttu ja kirjoitettu Kainuussa. Tämäkin kirjoitus tavallaan liittyy siihen.

Näin yksinkertaisena maalaisena en ymmärrä, miksi Kainuuseen kuljetetaan toinen toistaan eksoottisempia ruokia toiselta puolen Suomea. Ruokia, jotka eivät aina kelpaa edes päivän metsässä olleille ajokoirille.

Meillä on vasta rakennetut sekä rempatut laitoskeittiöt Ämmänsaaressa, Kuhmossa ja hyvä keittiö myös Sotkamossa.

Pitäisikö ryhtyä oikeasti miettimään maakunnan omien voimavarojen hyödyntämistä ja lähiruokien valmistamista Kainuussa.

Laitosruokien alamäki muuten alkoi silloin kun makaronilaatikossa kananmuna korvattiin hydrauliikkaöljyllä. Tai jollain öljyä muistuttavalla ja öljyltä maistuvalla mönjällä.

Kirjoittaja on sotkamolainen Kainuun hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja (vas.).