Mielipiteet

Lukijan mielipide: Sosiaalialan uudistusvoimaa on vahvistettava

Asiakkaalla on oikeus vaikuttaviin ja laadukkaisiin sosiaalihuollon palveluihin, ja sen varmistamiseksi tarvitaan osaamista. Sote-uudistusta vaikeuttavat hyvinvointialueiden kireä talous sekä armoton osaajapula ja vilkas työntekijävaihtuvuus sosiaalipalveluissakin.

Henkilöstön veto- ja pitovoiman rinnalle tarvitaan uudistusvoimaa. Väestön palvelutarpeet kuitenkin sen kun lisääntyvät väestön vanhetessa.

Tuore sosiaali- ja terveysministeriön selvitys (1:2024) hyvinvointialueista kertoo, että kuntapohjaisessa järjestelmässä syntyneet erot yhdenvertaisuudessa jatkuvat. Ihmiset ovat edelleen eriarvoisessa asemassa suhteessa palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Maantieteellinen ja sosioekonominen eriytyminen näkyvät hyvinvointialueiden sisällä ja niiden välillä. Itä- ja Pohjois-Suomessa tilanne on muuta maata heikompi.

Kuntamallissa sosiaalihuolto jäi vuosikymmenet terveydenhuollon jalkoihin. Hyvinvointialueilla sosiaalipalvelujen uudistamistarve jatkuu kiperänä. Lakisääteisillä sosiaalialan osaamiskeskuksilla on ollut keskeinen rooli alan osaamisen edistämisessä.

Keskusten perustoiminnan valtionavustus on kuitenkin ollut hyvin pieni ja kuihtumassa juuri nyt, kun alueilla kaivattaisiin vahvoja satsauksia kriittisiin osaamis- ja kehittämistarpeisiin.

Sotea tulee johtaa tietoperusteisesti, mutta sosiaalihuollon vaikuttavuustietoa on käytettävissä vasta vähän. Sosiaalialan osaamiskeskukset varmistavat osaltaan sosiaalityön tutkimusten yhteyttä käytäntöön ja palvelujen kehittämiseen. Pitkäjänteinen tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen yhteistyö kohtuullisesti resursoituna on sosiaalihuollolle välttämätöntä, jotta tieto- ja tutkimusperusteinen toiminta toteutuu ja resurssit käytetään kustannusvaikuttavasti.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tietojohtamisen kriittisiä kohtia ovat nyt tietojärjestelmien uusiminen ja asiakastyön kirjaamisosaaminen: molempiin tarvitaan ajantasaista sosiaalialan osaamista. Osaamiskeskukset ovat tukeneet tiedonhallinnan kehittämistä hankkeilla, joiden päättyessä on jääty kaipaamaan pitkäjänteistä rahoitusta. Lait ja palvelut muuttuvat, ja sote-tietojohtaminen uudistamistarpeineen on jatkuvaa toimintaa.

Kansallisen palvelureformin 2023–2026 visiona on parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta sekä rakentaa nykyistä selkeämpi sote-palvelujärjestelmä.

Osaamiskeskukset edistävät toiminnallaan sosiaalialan kehittymistä koko maassa ja vaikuttavat myös valtakunnallisesti kestävien ratkaisujen syntymiseen. Ilman osaamisen kehittämispanostuksia sosiaaliala ei osuudestaan selviä.

Nykyhallitus lupaili lisävaroja tutkimus- ja kehittämistoimintaan – yhdenvertaisuuden nimissä se koskenee sosiaalihuoltoakin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tarja Kauppila, Johtaja, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja (ISO)

Miia Pitkänen, johtaja, Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä