Mielipiteet

Lukijan mielipide: Suomi tarvitsee malminetsinnän strategian

Työ- ja elinkeinoministeriö tiistaina 26.1. julkaisema "Kansallinen akkustrategia 2025" on saanut alaotsikon "Suomi vastuullisen akkutuotannon ja kestävän sähköistymisen kärkimaaksi".

Akkuteollisuuden kehitykseen liittyy Suomessa merkittäviä toiveita innovaatioista, työpaikoista sekä vähähiilisemmästä tulevaisuudesta. Yhteiskunnallisessa keskustelussa yhteys kaivostoiminnan tuottamien mineraalien ja ilmastonmuutosta torjuvien ratkaisujen välillä jää liian usein mainitsematta. Uusiutuvan energian myötä saavutettava päästöjen väheneminen edellyttää sähkön varastointia. Tämä puolestaan edellyttää kaivostoimintaa ja akkuteollisuutta. Nyt julkaistussa strategiassa mainitut seikat nivotaan realistisesti yhteen.

Suomella on ainutlaatuinen asema Euroopan akkutoimialan mahdollistajana. Kallioperässämme sijaitsee akkuteknologian keskeisiä mineraaleja, kobolttia, kuparia, nikkeliä ja litiumia. Kotimaisten mineraalien ansiosta voimme tulevaisuudessa tuottaa akkuja siten, että raaka-aineiden alkuperä ja tuotannossa kuluvan energian ympäristörasite tunnetaan. Tähän Kongossa louhittua kobolttia dominoiva Kiina ei omassa tuotannossaan pysty.

Suomessa on myös erinomainen koulutusjärjestelmä yhdistettynä pitkäaikaiseen mineraalien käsittelyn osaamiseen. Akkuteollisuuden kasvu antaa kehitysmahdollisuuden maamme monille teollisuudenaloille, sähköistyminen koskee kaikkea laitevalmistusta. Sähkön varastointi ja käyttö tarvitsevat mineraalien lisäksi myös applikaatioita.

Strategian kirjoittajat ovat myös ymmärtäneet sen, että kierrätysmateriaalin hyödyntäminen tarvitsee aina rinnalleen vastalouhittuja mineraaleja. Pelkän kierrätysmateriaalin varassa ei voi tuottaa uusia akkuja, kyse ei ole yksin kierrätysmateriaalin määrästä vaan myös laadusta. Strategia luo tältäkin osin hyvää pohjaa poliittiselle keskustelulle ja esimerkiksi meneillään olevalle kaivoslain uudistamiselle.

Suomi tarvitsee akkustrategian toteutumiseksi myös malminetsintästrategian.

Pitkäaikaisen kaivostoiminnan mahdollistavien esiintymien löytäminen ja kehittäminen vaatii aikaa, osaamista ja investointeja. Kansallisesti tärkeän akkuteollisuuden syntyä koskevissa puheenvuoroissa unohtuu usein, että akkumineraaleja sisältäviä malmioita tunnetaan toistaiseksi varsin vähän. Potentiaali on valtava, malminetsinnän tuloksia olisi syytä nopeuttaa.

Laajojen alueiden systemaattinen malminetsintä takaa parhaiten sen, että mahdolliset perustettavat kaivokset perustuvat oman geologisen vyöhykkeensä parhaisiin malmioihin. Potentiaalisia akkumalmialueita koskeva lentokoneista tehtävä kansallinen kallioperätutkimus olisi mielekästä toteuttaa osana EU:n elvytyspakettia.

Tutkimuksen tulokset ohjaisivat GTK:n sekä yritysten tekemää geologista tutkimustyötä kaikkein lupaavimmille alueille. Samalla laajat alueet säästyisivät maastossa tehtävältä malminetsintätyöltä.

Thomas Hoyer

toimitusjohtaja

Latitude 66 Cobalt Oy