Koti-Kajaani
Mielipide: Kainuu-ohjelma – kirje joulupukille
Kainuu-ohjelman luonnos on parhaillaan lausunnolla ja kaikkien nettiin kykenevien kommentoitavissa vielä kolmen viikon ajan. Asiakirja on laaja, normaalipalstalla kirjoitettuna noin 100 sivua, ja siihen nähden lausunnonantamisaika on kohtuuttoman lyhyt. Kuka tahansa kainuulainen nostaa kädet pystyyn vähemmästäkin.
Asiakirja pyrkii olemaan strateginen. Strategian ydintä siitä on kuitenkin vaikea löytää. Onko ytimenä se, että jokainen kainuulainen voisi elää merkityksellistä elämää vai alueen kilpailuetu suhteessa muihin alueisiin? Tätä pohdintaa helpottaisi se, että asiakirjassa esitettäisiin tiivistetty hierarkinen tavoitteisto jolla selvästi ilmaistua ydintä tavoitellaan.
Ohjelmaosiossa on esitetty vuosille 2022–2025 yhteensä 337 "strategista" toimenpidettä. Ohjelmasta selviää huonosti jos ollenkaan, mitkä toimijat toimenpiteistä vastaisivat. Joutuu kysymään, kenelle ohjelma on tehty, Kainuun liitolle itselleen vai alueen lukuisille toimijoille, joiden voisi kuvitella vastaavan toimenpiteistä. Vai joulupukille.
Tässä on strategioiden tyypillisin ongelma: miten strategia toteutetaan. Minusta siihen ei riitä ohjelmapaperissa esitetty Kainuu-sopimus. Voin kuvitella mielessäni juhlallisen ja pönöttävän allekirjoitustilaisuuden, jonka jälkeen hiljaisuus ja rauha palaisivat maakuntaan.
Suunnitelmalta vie uskottavuutta vahva usko siihen, että virallinen väestöennuste (noin 60 000 vuonna 2040) ei toteudu. Kokemuksen ja tiedon perusteella niin siinä kuitenkin käy, mahdollisesti vielä huonommin. Kainuun profiilikuvaan olisi syytä lisätä lukema, joka osoittaa hedelmällisyysiässä olevin naisten osuuden koko maan vastaavasta lukemasta. Se ei tue uskoa alueen oman ennusteen tai tavoitteen toteutumiseen. Umpeen kurottavaa on yksinkertaisesti liikaa (10 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä). Silti uskon, että maahanmuuton avulla voidaan varmistaa edes virallisen ennusteen toteutuminen.
Asiakirjassa todetaan, ilmeisesti tavoitteena eikä vain nykytilan kuvauksena, että Kainuu on monen kunnan maakunta. Kuntajäsenten organisaationa Kainuun liitto ei kykene muuta toteamaankaan, ja se on ongelma. Asukasluku pienenee ja kuntien toimiala supistuu rajusti, mutta se ei vaikuta mitenkään kuntien määrään. Ohjelmassa on pätevä tarkastelu Kainuun aluerakenteesta keskuksineen. Keskukset supistuvat Kajaania myöten, mutta rakenne säilyy pitkään samanlaisena. Kuntarajojen muuttaminen ei keskuksia hävitä. Se poistaisi vain tarpeettomaksi käyvää hallintoa ja koskisi tietysti kipeästi joukkoon nykyisten kuntien ylimpiä virkahenkilöitä.
Suunnitelmassa ei puututa maakuntahallintoon eli siihen, miten hyvinvointialueen toimintoja mahdollisesti laajennetaan ja miten ne tulisi rahoittaa. Julkisuudessa on esitetty poliittinen kanta, jonka mukaan tavoitteena on "täyden palvelun maakuntahallinto", jonka lisäosat soteen nähden rahoitettaisiin maakuntaverolla. Ettei vaan todellinen tavoite ole täydellinen virkapotti, mihin valmistelun ensiaskeleet viittaavat.
Vaatimaton toiveeni on, että aluehallinnosta tulisi, ei tällaisen täyden palvelun, vaan täyden ymmärryksen maakuntahallinto – ja maakuntaverottomasti sekin.
Ismo Heikkinen