Koti-Kajaani

Mielipide: Kajaanin kehittämisestä ja maankäytöstä

Viherrakentaminen ja luonto ovat selkeästi kaksi eri asiaa. Luontokaupunki on paljon muutakin kuin viherrakentaminen.

Kajaanin keskusalue kaipaa ehostusta ja viihtyisyyden lisäämistä. Siitä varmasti on laaja yksimielisyys. Mutta keskikaupunki ei tule toimeen ilman asemakaavan ulkopuolista kuntaa kylineen.

Ydinkeskustassa viherrakentaminen on monin paikoin ainoa mahdollisuus. Luonnonvaraiset kasvit, puut ja pensaat lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja antavat hyvinvointia. Ruutukaavan ja haja-asutuksen kesken tarvitaan yhteistä aluesuunnittelua.

Ruutukaavan ulkopuolella on otettava huomioon luonnonmuotoisuus ja sen monipuolisuuden vaaliminen. Rantarakentamista ei pidä lisätä. Rantojen voimakas muokkaus tulee kieltää. Rannoille ja vesistön ääreen pääsy pitää olla jokaisen oikeus.

Tuotantotilat ja maaseutuelinkeinot vaativat oman tilansa, jotta niitä on mahdollista harjoittaa. Parhaimmillaan laidunmaat mahdollistavat myös monipuolisen niittykasvuston, joka lisää eliöstökantaa.

Rannoille ja pienvesistöihin on jätettävä riittävät suojakaistat, ettei haitalliset aineet pääse vesistöihin eikä rannat pääse sortumaan.

Kajaanin haja-asutusalue ei ole yksin tuotantoaluetta. Suuri osa asukkaista on muualta kuin maataloudesta elantonsa hankkivaa ja on myös runsaasti loma-asutusta. Monelle luonnon läheisyys asumisessa on edellytys työssä jaksamiselle.

Rantoja ei haja-asutusalueella saa muuttaa viherrakentamiseksi luonnon ja hyvinvoinnin kustannuksella. Tasaiseksi jyrsityt nurmikot ovat vesiltäkin katsoen kauas tosi irvokkaan näköisiä.

Viherrakentaminen kuuluu asemakaava-alueille, mutta sillä ei pidä kaventaa luonnon monimuotoisuutta. Kajaanin keskustaajamassa viherrakentamisen pitää ulottua pääkaduille asti. Voisi myös kokeilla katto- ja terassiviljelyä, josta maailmalla on myönteisiä kokemuksia.

Kajaanijoen rantaan on tehty viime vuosina paljon. Toivon lisättävän niittämättömiä luonnonkukkakeitaita ja suosittavan luontaisesti Kainuun korkeudella kasvavia kasveja, puita ja pensaita.

Syrjäinen sijaintimme isoista keskuksista edellyttää koko Kajaanin kehittämistä.

Kaupunkikeskuksen ylikorostus haja-asutusalueet unohtamalla saa meidät näyttämään elintilasta hengenhädässä kamppailevilta, joille on tarjolla korkeintaan sääliä. Mutta onko meidän pakko alistua siihen?

Kevyen liikenteen väylien positiivista merkitystä ei voi liioitella. Kävely- ja pyöräilyreittejä on kehitettävä yhtenäisiksi kattamaan koko kunta joka suuntaan. Yli kuntarajojen pitää tehdä yhteistyötä. Millaisia mahdollisuuksia antaisi retkeilymatkailun kehittäminen laajemminkin Kainuussa, vaikka alkuunsa Kajaani-Sotkamo-Paltamo kevyen liikenteen verkosto. Se lisäisi Kainuun kuntien elinvoimaa ja vetävyyttä.

Kainuussa on Kajaanin lisäksi seitsemän muuta kuntaa. Kaikilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Niitä yhdistää kaunis luonto. Se ei ole itsestään selvyys. Luontoa on tuhottu ja ikävät seuraukset näkyvät. On tapahtunut paljon myönteistäkin. Kuhmossa on Sommelo ja Juminkeko.

Suomussalmella on rakennettu Vienan reitti. Molemmissa itärajan ylittävä yhteistyö on osa kulttuurikokemusta. Kuhmo ja Suomussalmi tunnetaan. Kajaani voisi liittyä joukkoon omalla kulttuuritarjonnallaan. Rautatieasema on erinomainen etappi, josta matkailijat pääsevät koko Kainuuseen.

Keväisiä mietteitä Jormuan Pohjajoen luontopolun varrelta,

Teija Huotari